Maankäyttö 1/2025 Sisällysluettelo

MAANKÄYTTÖ 1/2025
(Ilmestyi 07.03.2025)

Valitse numero:

Some-linkit
Ingressi
Avainsanat

3	Ari Laitala KIINTEISTÖRAHASTOJA, KIINTEISTÖJÄ JA RAHASTOJA

	Asuttuna pitäminen vaatii asuntoja.
	Avainsanat: kiinteistörahasto, kiinteistösijoittaminen, hintakehitys, asuntomarkkina, tuottavuus, kansantalous
4	Susanna Kari – Ari Laitala MAANMITTAUSLAITOKSEN MONIPUOLISUUS YLLÄTTI UUDEN PÄÄJOHTAJAN

	Pasi Patrikainen aloitti Maanmittauslaitoksen pääjohtajana lokakuussa 2022. Nyt viisivuotisen kauden tultua puoliväliin hän kertoo, mikä organisaatiossa on yllättänyt, minkälaisten haasteiden parissa hän kamppailee ja miten laitosta viedään eteenpäin.
	Avainsanat: Maanmittauslaitos, pääjohtaja, talouspaineet, kansainvälisyys, tutkimus
7	Eini Karhumalja VIHREISTÄ VIHREIN -KERROSTALOHANKKEESSA HUOLEHDITAAN LUONNON SEKÄ IHMISTEN HYVINVOINNISTA

	Helsingin Vuosaaressa on alkanut Asuntosäätiön ja A-Kruunun hanke, jossa johtoajatuksena on uudenlainen viherajattelu. Tavoitteena on kerrostalopihamaisema, jossa sekä luonto että ihmiset voivat hyvin.
	Avainsanat: asuinympäristöt, viherrakentaminen, viherkatot, luonnon monimuotoisuus
10	Eira Lampén TULOSSA UUSI RT-OHJEKORTTI: LUONNON MONIMUOTOISUUS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

	Rakennustieto julkaisee keväällä 2025 ohjekortin RT 103773 Luonnon monimuotoisuus rakennetussa ympäristössä. Ohjekortti on tarkoitettu suunnittelijoille ja hankkeeseen ryhtyville.
	Avainsanat: luonnon monimuotoisuus, ohjekortti, RT-kortisto, luontosuunnittelu
13	Dimitrios Siakas – Kaisa Kontu – Jussi- Pekka Krankkala TULEVIEN ILMASTO-OLOSUHTEIDEN VAIKUTUKSET UUDEN KOULUTUSRAKENNUKSEN ENERGIANTARPEESEEN

	Ilmaston lämpeneminen ja sen tuleva kehitys synnyttää erilaisia sääilmiöitä, kuten leudompia talvia, voimistuneita lämpöjaksoja, voimakkaita tuulia, rankkoja sateita sekä nopeita ulkolämpötilojen vaihteluita.
	Avainsanat: Ilmastonmuutos, rakennettu ympäristö, energiasimulaatiot, energiatehokkuus
16	Maarit Nordmark MENNÄÄN DIGILLÄ – TAI EHKÄ EI SITTENKÄÄN

	Chat-GPT, AI ja mitä näitä nyt on. Digitaalisia tietokantoja on kehitetty ainakin viimeiset 30 vuotta. Mihin asti on päästy? Käytännön pohjoismaisessa yhteistyössä ei välttämättä vielä niin pitkälle, kuin olisi voinut luulla.
18	Henrik Haggrén ALFRED PETRELIUS JA SUURI KUOLAN RETKI 1887

	Kansanvalistusseuran kalenteri julkaisi 1889 Alfred Petreliuksen kirjoituksen Suuresta Kuolan 1887 retkestä. Kirjoitukseen sisältyi kolme kuvaa ja karttaliite. Kuvat esittivät maisemaa Lujaur-tuntureilta. Kuolan niemimaa oli ollut vielä keskiosiltaan tuntematonta aluetta Euroopan kartalla, ja Lujaur vasta löydettiin tällä matkalla.
	Avainsanat: valokuvaus, Kuola, 1887, Alfred Petrelius, Peakvisor, Lujaur, geodeetti, geodesia, Kansanvalistusseura, tähtitiede, Suomen Maantieteellinen Seura
21	Ville Silvennoinen LASERKEILAUS MAHDOLLISTAA KILPAPURJEHDUSVENEIDEN YHDENMUKAISEN JA TARKAN LUOKITTELUN

	Offshore Racing Congress (ORC) -jahtiluokituksen asiantuntijat mittasivat, mallinsivat ja arvioivat ClubSwan -kilpapurjeveneen tarkasti Leica Geosystemsin laserkeilausratkaisulla. Pilottiprojekti toteutettiin Nautor Swanin tehtaalla historiallisessa Pietarsaaressa, jossa purjehdusmaailman vuosisatoja vanha merellinen perintö ja nykyaika kohtaavat.
	Avainsanat: laserkeilaus, laserskannaus, ORC, kilpapurjevene, mallinnus
24	Pekka Vilska ALUELUOVUTUSTEN JÄLKEISET KIINTEISTÖTOIMET ITÄRAJALLA

	Kirjoitus käsittelee 1960- ja 70-luvuilla suoritettuja Moskovan välirauhansopimuksen 1944 ja Pariisin rauhansopimuksen 1947 alueluovutusten kiinteistöille aiheuttamien epäkohtien korjaamistoimia. Kaakkois-Suomessa näitä kiinteistöjä oli yli 1500.
	Avainsanat: alueluovutukset, rajavyöhyke, rajakaista, rajakuntien tilusjärjestely
28	Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo KUINKA VALITA VOITTAVIA VERKOSTOJA?

	Miten uusien toimivien kumppanuuksien rakentaminen eroaa totutusta? Millaisia rahoituskanavia verkostojen rakentamiseen on tarjolla? Tuoko kansainvälistyminen uusia haasteita verkostojen hallitsemiseen?
	Avainsanat: verkostot, kumppanuudet, korkeakouluyhteenliittymät, kansainvälisyys, EU-rahoitus
32	Anna Kemppinen ENERGIATURVETUOTANNON ALASAJO: HAASTEET JA UUDET MAHDOLLISUUDET MAANKÄYTÖN MUUTOKSESSA

	Suomessa turvetta on perinteisesti hyödynnetty energiantuotannossa, mutta ilmastotavoitteiden kiristyessä energiaturpeen käyttöä on vähennetty merkittävästi.
	Avainsanat: energiaturve, turvetuotanto, maankäyttö, turvetuotantoalue, kosteikkoviljely, maanviljely
36	Matti Holopainen ONKO HALLITUS LOPETTAMASSA LAILLA KUNTIEN VAPAAEHTOISEN MAANHANKINNAN JA PAKOTTAMASSA KUNNAT PAKKOLUNASTUKSIIN?

	Avainsanat: lunastuslainsäädäntö, lunastuskorvaus, maanhankinta, kuntasektori, valtiovarainministeriö
40	Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Juha Hyyppä – Matti Vaaja MAANMITTAUSALAN GEOIT:N TULEVAISUUS?

	Yhä useammat alat tarvitsevat ratkaisuihinsa päivittyvää GeoIT-osaamista, johon luodaan vahva teoriapohja yliopistoissa ja vankka ammattitaito korkeakouluissa. Näiden alojen ongelmien ratkaisuun käytetään maanmittausalan mittaus- ja mallinnusteknologioita ja tapoja ratkoa ongelmia.
	Avainsanat: maanmittausala, GeoIT, digitalisoituminen, työn murros, oppilaitokset, korkeakoulut, metaversumi, geoinformatiikka
44	Tea Lönnroth ASUNTOTARJONNAN HINTAJOUSTON ALUEELLISET EROT SUOMESSA

	Asuntotarjonnan hintajousto kuvaa asuntotarjonnan kykyä sopeutua asuntokysynnän muutoksiin ja siten sen, missä määrin asuntojen kysynnän kasvu aiheuttaa hintojen nousua ja missä määrin asuntokannan lisäystä. Asuntotarjonnan hintajouston alueelliset erot ovat Suomessa merkittäviä.
	Avainsanat: asuntotarjonta, hintajousto, poikkileikkausanalyysi, asumiskustannukset, maankäyttöpolitiikka, kaavoitus
48	Hanna Kuivalainen KUNNAT HYÖDYNTÄVÄT INFORMAATIO-OHJAUSTA MAANKÄYTTÖPOLITIIKASSAAN MONIN ERI TAVOIN

	Informaatio-ohjaus on yksi ohjauskeinoista – myös maankäyttöpolitiikassa.
	Avainsanat: Maankäyttö, maankäyttöpolitiikka, kaavoitus, informaatio-ohjaus
51	Jürgen Grönfors MAATA, JAKOLAINSÄÄDÄNTÖ JA TAKSA (MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN)

52	Suvi Tanninen – Teresa Stanek LAPIN MITTAUSPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ JO 10. KERRAN

	Mittauspäivät 2025 pidettiin helmikuun 6. päivänä Lapin ammattikorkeakoulun Jokiväylän kampuksella. Päivän aikana opiskelijat, opettajat, maanmittausalan ammattilaiset ja muut vieraat saivat kierrellä näytteilleasettajien pisteillä ja seurata seminaarin asiantuntijaluentoja.
	Avainsanat: Lapin mittauspäivät, Lapin ammattikorkakoulu
54	Teemu Mökkönen VALTAKUNNALLISTA TIETOA VIRTAVESIEN KULTTUURIPERINNÖSTÄ

	Museoviraston julkaisema Virtavesien kulttuuriperinnön tilannekuva - jääkaudesta nykyhetkeen on ensimmäinen valtakunnallinen kokoava esitys virtavesiympäristöjen kulttuuriperinnöstä. Julkaisun pääosassa ovat arkeologiset kohteet ja rakennusperintö, mutta mukana on myös maisemia ja aineetonta kulttuuriperintöä. Julkaisussa käsiteltävät kohteet sijaitsevat jokien ja purojen välittömässä ympäristössä.
	Avainsanat: virtavedet, kulttuuriperintö, paikkatietoaineisto, virtavesikunnostus, museovirasto
56	Michela Galassini – Katja Virtanen TULEVAISUUDEN SÄÄVAIKUTUKSET RAKENNUKSIIN SUOMESSA: KERROSTALO TAPAUS JA PIHA-ALUEEN PIENILMASTO

	Ilmaston on odotettu lämpenevän nyt nopeammin kuin vuosituhansiin kasvihuonekaasupäästöjen viime vuosisadalla tapahtuneen voimakkaan kasvun vuoksi. Planeettamme lämpenemisellä on haitallisia seurauksia, kuten merenpinnan nousu, tulvien lisääntyminen, kuivuuden yleistyminen Etelä-Euroopan alueella ja elinolojen heikkeneminen tietyillä alueilla.
	Avainsanat: ilmastonmuutos, piha-alueen pienilmasto, energiasimulointi, passiiviset viilennysratkaisut
61	Kauko Viitanen ARVOTTOMIEN ASUINKIINTEISTÖJEN ARVIOINNISTA

	Kirjoituksen innoittajina ovat Hesarin artikkeli 16.12.2024 ”Kodit menettävät arvoaan eivätkä käy kaupaksi – Asiantuntijat kertovat, miten Suomi voisi ratkoa valtavaa asuntokriisiä” sekä pääkirjoitus 22.12.2024 ”Autiot talot, hylätyt pihat”. Niiden pääsanomana voitaneen pitää jo kauan tunnettua asiaa tyhjistä tai tyhjenevistä asunnoista, jotka eivät käy kaupaksi eikä muutostakaan ole nähtävissä, vaan tarvittaisiin ehkä romutuspalkkioita. Tyhjenevien asuntojen myötä myös monet kylät ovat tyhjenemässä ja kehitys jatkuu pieniin kaupunkeihin ja jopa suurten keskusten reunoille.
62	Markku Markkula UUSIA SÄÄDÖKSIÖ (UUSIA SÄÄDÖKSIÄ)

	Maanmittauslaitoksesta annetussa laissa olevalla valtuudella on annettu asetustasoista uudistettua sääntelyä Maanmittauslaitoksen tehtävistä, palvelupisteistä ja maksuista. Maakaaren muutoksilla ja huoneistotietojärjestelmästä (HTJ) annetun lain muutoksilla on tehty mahdolliseksi automaattinen päätöksenteko kiinteistöjen ja huoneistojen omistusten kirjaamisessa. Peruskorko, viitekorko ja viivästyskorko on vahvistettu 30.6.2025 saakka, lähtökohtana 2,75 %:n peruskorko ja 3,5 %:n viitekorko. Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025, ja lakitasoisen kaavoitussääntelyn sisältävä alueidenkäyttölaki on menossa eduskuntaan. Paljolti Maanmittauslaitoksen aktiviteetin kautta vireille saatu uudistus rajavartiolain uudistamisesta, jossa lunastuskorvaukset Itärajan raja-alueen kehittämisestä tulevat lunastusmenettelyn kautta lunastustoimituksessa määrättäväksi, on sekin edennyt 23.1.2025 hallituksen esityksenä (HE 214/2024 vp.) eduskuntaan. Kyberturvallisuuteen (CER) ja kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät EU:n direktiivit (NIS 2) ovat etenemässä kansallisina lakeina eduskunnassa.
68	Kimmo Virolainen HANNU VIROLAINEN (1933–2024) (IN MEMORIAM)

68	Martin Vermeer MAURI VÄISÄNEN (1961–2024) (IN MEMORIAM)


	YLEISTIETOJA \| LEHDET \| LINKKEJÄ \| PALVELUHAKEMISTO
	SISÄLLYSLUETTELOT \| KANNET \| ARTIKKELIHAKU \| OHJEITA

	Artikkelit voi avata napsauttamalla sisällysluettelon sivunumeroita. Kirjoittajien nimiä ja avainsanoja napsauttamalla voi tehdä artikkelihaun. HUOM. Uusimmat lehdet ovat Maankäyttö DIGIssä.