| Maanmittarisuku rakentaa Suomea |
| |
|
| |
Lisätiedot |
Juhani ja Tapio Tuuttilalla on uusjakoelämysten
päällä syvällinen kokemus yhdyskuntien rakentamisessa
pääkaupunkiseudusta Pohjois-Pohjanmaan perimmäisiin
kyliin. |
| |
Avainsanat |
yhdyskuntasuunnittelu, maapolitiikka, uusjako, Tuuttila |
| |
Tyyppi |
Haastattelu |
Osasto |
|
Nro |
4/2008 |
Sivu |
47 |
| Maanmittaustoimistojen aika |
| |
Väinö Ylikangas |
| |
Lisätiedot |
Maanmittaustoimistoja maahamme perustettiin vuodesta 1948 alkaen ensin iso- ja uusjakojen ja sitten muidenkin
erityisten toimitusten tekemistä varten. Vuonna 1972
kaikkien toimitusten tekeminen ja vuonna 1991 maanmittaustoimen muukin paikallinen hoito määrättiin
maanmittaustoimistojen tehtäväksi. Vuonna 2013 toimistot lakkautettiin. |
| |
Avainsanat |
maanmittaustoimisto, uusjako, maanmittausviranomainen, maanmittaushallinto, Maanmittauslaitos |
| |
Tyyppi |
Artikkeli |
Osasto |
|
Nro |
3/2015 |
Sivu |
20 |
| Maatilojen tilussijoituksen optimoinnista |
| |
Aulis Tenkanen |
| |
Lisätiedot |
Kokemuksia ja näkemyksiä eräistä järjestelytekniikoista Pohjois-Pohjanmaan uusjakoalueilla. |
| |
Avainsanat |
uusjako, optimointi, Parhalahti |
| |
Tyyppi |
Artikkeli |
Osasto |
|
Nro |
1/2015 |
Sivu |
40 |
| Miten Ruotsissa suhtaudutaan metsämaan kiinteistönmuodostamiseen? |
| |
Leif Norell |
| |
Lisätiedot |
Metsämaata ei saa jakaa niin, että siitä aiheutuu vahinkoa
metsätalouselinkeinolle. |
| |
Avainsanat |
kiinteistönmuodostus, metsäkiinteistöt, uusjako, Ruotsi |
| |
Tyyppi |
Artikkeli |
Osasto |
|
Nro |
1/2011 |
Sivu |
32 |
| Omarrondering förr och nu – en jämförelse |
| |
Mats Backman |
| |
Avainsanat |
omarrondering, ägoregling, Sverige, uusjako, tilusjärjestely, Ruotsi |
| |
Tyyppi |
Artikkeli |
Osasto |
|
Nro |
1/2005 |
Sivu |
17 |
| Peltoalueiden tilusrakenne pirstoutuu vauhdilla |
| |
Juhana Hiironen |
| |
Lisätiedot |
Kun esihistoriallinen maanviljelijä on ensimmäistä
kertaa ottanut luonnontilassa olleen maakappaleen
maataloudelliseen käyttöön, on kyseisen maa-alueen
täytynyt sopia viljelijän käyttötarkoituksiin viereisiä
alueita paremmin. Nykyiset maanviljelijät eivät ole
yhtä onnekkaassa asemassa kuin esihistorialliset kollegansa. Selvitäkseen alati kovenevassa kilpailussa,
täytyy nykyisten maanviljelijöiden hankkia maansa
sieltä, missä sitä on tarjolla. Nämä alueet eivät suinkaan
ole käyttötarkoitukseensa parhaiten sopivia, saati viereisiä alueita parempia. Niillä täytyy kuitenkin
pärjätä, ainakin uusjakoon saakka. |
| |
Avainsanat |
tilusrakenne, kiinteistörakenne, tilusjärjestely, uusjako, suurlohko, peltolohko, keskikoko, talouskeskusetäisyys |
| |
Tyyppi |
Artikkeli |
Osasto |
|
Nro |
4/2012 |
Sivu |
18 |
| Uusjako likimääräisillä kartta- ja jyvitystiedoilla – toimitusmenettelykokeilu Vetelin keskustan uusjaon yhteydessä |
| |
Guy Grannabba |
| |
Avainsanat |
uusjako |
| |
Tyyppi |
Artikkeli |
Osasto |
|
Nro |
5/2000 |
Sivu |
14 |
| Yksityistieverkon syntymisestä maaseudulla |
| |
Markku Markkula |
| |
Lisätiedot |
Yksityistielakia ollaan uudistamassa. Asiasta on tehty
joulukuussa 2015 liikenne- ja viestintäministeriössä
päätös. Yksityisteiden verkon syntyhistoria Suomessa on
pitkä. Sitä kuvataan lähemmin seuraavassa. |
| |
Avainsanat |
uusjako, yksityistielaki, tieoikeus, kulkuyhteys |
| |
Tyyppi |
Artikkeli |
Osasto |
|
Nro |
1/2016 |
Sivu |
10 |
