YLEISTIETOJA | LEHDET | LINKKEJÄ
  SISÄLLYSLUETTELOT  |  KANNET  |  ARTIKKELIHAKU  |  OHJEITA
 
Aalto-yliopiston uusi geoinformatiikan maisteriohjelma
  Henrik Haggrén – Kirsi Virrantaus – Martin Vermeer – Miina Rautiainen – Matti Vaaja – Hannu Hyyppä – Pirjo Ståhle – Paula Ahonen-Rainio – Salla Multimäki – Petri Rönnholm
  Lisätiedot Lukukaudella 2016?2017 aloitti Aalto-yliopistossa uusi, aiemman geoinformatiikan maisteriohjelman korvaava ohjelma. Uusi ohjelma tarjoaa korkeakoulutason opetusta geodesiasta, fotogrammetriasta, laserkeilauksesta, kaukokartoituksesta, kartografiasta sekä geoinformaatiotekniikasta. Opiskelijoita ohjelmassa on vuosikurssilla noin 20.
  Avainsanat opetus, Aalto-yliopisto, geoinformatiikka, maisteriohjelma
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2017 Sivu 15
Aino Savolainen 90 vuotta
  Henrik Haggrén
  Lisätiedot Kävin tapaamassa Aino Savolaista juhlapäivän aattona hänen kotonaan Munkkiniemessä, ja keskustelimme hänen upeasta työurastaan maanmittarina. Ura huipentui vuonna Kiotossa 1988, kun hänet valittiin kansainvälisen fotogrammetrian ja kaukokartoituksen seuran ISPRS:n kunniajäseneksi.
  Avainsanat Aino Savolainen, ISPRS, fotogrammetria, kaukokartoitus, historia
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2014 Sivu 39
Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen seura
  Henrik Haggrén – Ulla Pyysalo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausalan seurat esittäytyvät  Nro 1/2004 Sivu 30
Helsingin sarjavalokuvaus ilmasta kesällä 1918
  Henrik Haggrén
  Lisätiedot Helsingin kaupunginmuseolla on säilynyt kesällä 1918 otettu ilmakuvasarja. Kuvaus kattaa pääosan kantakaupungin alueesta Suomenlinnasta Töölönlahteen. Kuvasarja on koottu aikanaan saksalaisella Messterin filmikameralla otetuista kuvista. Muilta osin kuvien historiaa ei tunneta.
  Avainsanat Helsinki, 1918, ilmakuvaus, sarjavalokuvaus, kinofilmi, kartoituskamera
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 9
Hietalahden sataman kartoitus fotogrammetrisesti - Kasimir Sinervän diplomityö 1910
  Henrik Haggrén
  Lisätiedot Teknillisen korkeakoulun maanmittausosaston kollegin 30.5.1910 pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin neljä diplomityötä, joista yksi oli Kasimir Sinervän työ ?Hietalahden sataman kartoitus fotogrammetrisesti?. Polytekninen opisto oli muuttunut korkeakouluksi kahta vuotta aiemmin 1908, joten kyse oli ensimmäisistä maanmittarien suorittamista diplomitutkinnoista Suomessa.
  Avainsanat Teknillinen korkeakoulu, fotogrammetria, diplomityö, kartoitus, tekniikan historia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2023 Sivu 31
Maanmittauksen tieteenalan tulevaisuus
  Henrik Haggrén
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1998 Sivu 13
Panoraamakuvien kartoituskäyttö – unta vai kuvien huumaa?
  Henrik Haggrén
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1999 Sivu 13
Pitäisikö maailman näyttää erilaiselta rakennetun ympäristön tohtorin silmin?
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä – Henrik Haggrén
  Lisätiedot Vielä vuosituhannen vaihteessa tohtoriksi opiskelevat tekivät väitöskirjansa pääsääntöisesti työnsä ohessa. Väitöskirjan aihe saattoi poiketa paljonkin omasta päivätyöstä. Nykyisin suurella osalla tohtorikoulutettavista väitöskirjaopinnot ja koulutus sujuvat osana väitöskirjan aihealueeseen liittyvää työpäivää. Muutos entiseen on merkittävä. Yliopistoilla on paine tuottaa moniosaavia tohtoreita ja näin tukea yhteiskunnan kehittymistä. Tohtorikoulutettavat saavat myös koulutusta mm. ennakoinnista, verkostoitumisesta, projektien hallinnasta, osaamispääomasta ja immateriaalioikeuksista.
  Avainsanat tohtorikoulutus, Aalto-yliopisto, rakennettu ympäristö, arviointi, ura
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2020 Sivu 4
Professori Einari Kilpelä 1937–2016 - Kaukokartoituksen ja digitaalisen kartantuotannon uranuurtaja
  Henrik Haggrén – Risto Kuittinen – Aarne Kärkkäinen – Pekka Raitanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2017 Sivu 48
Suomen Akatemian laserkeilauksen huippuyksikön vaikuttavuus
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä – Juha Hyyppä – Antero Kukko – Harri Kaartinen – Petri Rönnholm – Mikko Vastaranta – Markus Holopainen – Xiaowei Yu – Henrik Haggrén
  Lisätiedot Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen (FGI) professori Juha Hyypän johtama ­laserkeilauksen huippuyksikkö toimi vuosina 2014-2019. Huippu­yksikössä olivat mukana Aalto-yliopistosta professori Hannu Hyyppä, Helsingin yliopistosta professori Markus Holopainen ja Oulun yliopistosta professori Juha Kostamovaara tutkimus­ryhmineen. Aallosta huippuyksikköön osallistuivat MeMo- ja Foto-tutkimusyksiköt. Suomen Akatemia ­valitsee tutkimuksen huippuyksiköiksi uudistumis­kykyisiä, tieteellisesti erittäin korkeatasoisia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia tutkimusyhteisöjä. ­Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö täytti nämä Suomen Akatemian vaatimukset. Olemme koonneet oheen muutamia ­huippuyksikön lukuisista saavutuksista.
  Avainsanat laserkeilaus, huippuyksikkö, Suomen Akatemia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2020 Sivu 4
Virtuaaliakatemia
  Henrik Haggrén
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2000 Sivu 14
What It Takes to Refine World-Class Research into High-Class Education
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Markus Holopainen – Mikko Vastaranta – Petteri Alho – Juha Hyyppä – Henrik Haggrén – Petri Rönnholm – Tommi Hollström – Ninni Saarinen
  Lisätiedot The challenge facing the research and educational community is to serve as an active participant in the global knowledge network. Co-operation between multidisciplinary cultures is part of daily life of world-class research in which information must change hands as well as produce new, futureoriented activity. Success of research is highly linked to success in highquality education and impact of both the research and teaching. World-class research also brings employment to industry and researchers themselves.

[NOTE: In addition to the authors mentioned above, Harri Kaartinen, Juho-Pekka Virtanen and Matti Kurkela also have acted as authors of the article.]

  Tyyppi Artikkeli  Osasto EDU  Nro 3a/2013 Sivu 32

Annetulla hakuehdolla löytyi 12 artikkeli(a).

Uusi haku