YLEISTIETOJA | LEHDET | LINKKEJÄ | PALVELUHAKEMISTO
  SISÄLLYSLUETTELOT | KANNET | ARTIKKELIHAKU | OHJEITA
 
  Artikkelit voi avata napsauttamalla sisällysluettelon sivunumeroita.
Kirjoittajien nimiä ja avainsanoja napsauttamalla voi tehdä artikkelihaun.
HUOM. Uusimmat lehdet ovat Maankäyttö DIGIssä.
Tilaa lehden RSS-syöte


MAANKÄYTTÖ 2/2007
(Ilmestyi 24.05.2007)
 

  Valitse numero:

  
  Some-linkit
  Ingressi
  Avainsanat
 

 

 

 

5 Pekka Lehtonen
HALLITUSOHJELMAA NOUDATTAMAAN
  
  
  Hallitusohjelman toteutus vaatii päättäjiltä uutta ajattelua ilmastonmuutoksen torjunnassa ja asunnontarvitsijoista välittämisessä.
6 Erkki-Sakari Harju
KARTOGRAFIAN MERKKIPAALUJA 1872–2006, OSA 2
  
  
  Suomalaisen kartografian ja kartanvalmistuksen historian merkkipaaluja. Artikkeli on jatkoa edellisessä numerossa ilmestyneeseen ensimmäiseen osaan.
  Avainsanat: kartografia, kartoitus, kartografian historia
10 Irmeli Wahlgren
HAJA-ASUTUS – ONGELMA ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ
  
  
  Yhdyskuntarakenteen edelleen jatkuva hajautuminen Suomessa on ongelma myös ilmastonmuutoksen torjuntaa ajatellen. Asutuksen sijoittuminen työssäkäyntialueiden reuna-alueille ja erityisesti haja-asutusalueille lisää liikenteestä, rakennusten lämmityksestä ja verkostoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla lisääntyvät luonnonvarojen kulutus, muut päästöt sekä kustannukset.
  Avainsanat: ilmastonmuutos, kasvihuonekaasupäästöt, haja-asutus, kaavoitus, yhdyskuntasuunnittelu, liikenne, ilmastonmuutoksen hillitseminen, ympäristövaikutukset
14 Aarno KononenAnita Pihala
YHDYSKUNTARAKENNE HAJAANTUU KEHYSKUNTIEN MAASEUTUALUEILLA – ONKO KAAVOITUKSELLA KEINOJA SEN HALLINTAAN?
  
  
  Tutkijat, ympäristöhallinto ja kaavoittajat seuraavat huolestuneina yhdyskuntarakenteen hajaantumista kasvukeskusten ympärillä. Yksittäinen omakotirakentaja etsii ja hankkii tontin sieltä, mistä sen edullisimmin tai ylipäätään saa. Antavatko maankäyttö- ja rakennuslain säännökset ja kaavajärjestelmä oikeat ja riittävät lääkkeet sekä kasvukeskusten kehyskuntien kovien rakentamispaineiden hallitsemiseen että hiipuvan maaseudun hengissä pitämiseen?
  Avainsanat: yhdyskuntasuunnittelu, haja-asutus
17 Kaarina RautioSeija Vanhanen
YHDYSKUNTARAKENTEEN OHJAAMINEN – MANTRA VAI TODELLINEN TAVOITE?
  
  
  Aluerakenteen toimivuus sekä yhdyskuntarakenteen eheys ja tiiviys ovat yksi perusta Suomen kilpailukyvylle.
  Avainsanat: haja-asutus, yhdyskuntasuunnittelu, yhdyskuntarakenne, kaupunkirakenne
19 Risto Kuisma
KASVUKUNTA JA MAAPOLITIIKAN ONGELMAT
  
  
  Miten hallita väestönkasvua? Miten turvata kunnan talous eli miten saada kunnalle osa maan arvonnoususta? Maapolitiikka on keino kasvun hallintaan. Pinttyneet asenteet estävät sen tehokkaan käytön.
  Avainsanat: maapolitiikka
20 Kristiina Rinkinen
SELKEÄ MAAPOLITIIKKA SUJUVOITTAA KAAVOITUSTA
  
  
  Asemakaavoitus on luultua nopeampaa, paljastaa tuore tutkimus. Nopeimmin kaavoittavat kunnat ovat kyenneet hyödyntämään maankäyttö- ja rakennuslain liikkumavaraa toimintatapoja kehittäessään.
  Avainsanat: maapolitiikka, kaavoitus, prosessi, kesto, tonttituotanto, tonttipula
23 Matti Holopainen
MAANKÄYTTÖ JA PALVELUT – KUNTATALOUDEN KULMAKIVI
  
  
  Jokaisen kunnan on esitettävä valtioneuvostolle erityinen kuntaja palvelurakennetta koskeva toimeenpanosuunnitelma.
  Avainsanat: maankäyttö, maapolitiikka
24 Simo HanneliusMarkku Airaksinen
METSÄTILABAROMETRI LUOTAA METSÄTILAMARKKINOITA: KANTOHINTATASON NOUSU SIIRTYMÄSSÄ METSÄTILOJEN KAUPPAHINTOIHIN
  
  
  Nousseet kantohinnat siirtyivät kiinteistöjen markkinahintoihin viime vuoden loppupuoliskolla, ja hintojen odotetaan yhä vahvistuvan. Metsätilakauppaa tehtiin edellisen vuoden tahtiin. Asiantuntijat arvioivat metsätilojen markkinakuvan valoisaksi ja yhteneväisesti. Hintainformaatiota on ollut käytettävissä aiempaa paremmin, ja se on edistänyt markkinoiden toimintaa.
  Avainsanat: edustava kiinteistökauppa, kantohinta (stumpage price), markkinahinta, metsätilabarometri, metsätila
28 Ruizhi ChenRisto Kuittinen
TUTKIMUSTA PAIKANNUSMENETELMIEN KEHITTÄMISEKSI – MONIMENETELMÄPAIKANNUS
  
  
  Henkilökohtainen navigointi yleistyy suuresti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kun tavoitteena on paikannuksen toimivuus luotettavasti sekä sisä- että ulkotiloissa, menetelmäkehitykselle asetetaan suuria vaatimuksia.
  Avainsanat: GPS, henkilökohtainen navigointi, mobiili paikannus
30 Ossi Jokinen
KARTOITETTAVANA EU:N KOILLISNURKASTA 368 437 KM2
  
  
  Maastotietokantaa valmistuu yli 40 000 km2/v. Tietokannan ominaisuudet ovat parantuneet. Suurin muutos on kymmenen metrin ruudukon korkeusmalli. Sitä varten korkeuskäyrät ja rantaviivat korjataan ja maastokohteille kartoitetaan korkeudet.
  Avainsanat: maastotietokanta, korkeusmalli, ajantasaistus, laatu, peruskartta, maastokartta, taajama, laserkeilaus, Geoaudit, stereotyöasema
35 Jürgen Grönfors
MAATA ON, ENTÄ TONTTEJA? (PÄÄKAUPUNGIN HORISONTISTA)
  
  
36 Esa Tiainen
KTJ:N TILANNEKUVA EUROOPPALAISESSA VIITEKEHYKSESSÄ
  
  
  Valtakunnalliseksi uudistunut kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) samoin kuin kiinteistöjärjestelmämme on yhä uusien eurooppalaisten haasteiden edessä tietopalvelujen ja -sisältöjen harmonisoituessa ja sähköisen kaupankäynnin kehittyessä EU:n sisämarkkinoilla – Eurolainhuuto ja -kiinnitys osana eurooppalaista globalisaatiota?
  Avainsanat: kiinteistötietojärjestelmä, KTJ, kiinteistöjärjestelmä, kiinnitys, lainhuuto, EULIS, EU, MortgageCredit, luototus, vakuus, integraatio, harmonisointi
40 Markku Villikka
PAIKKATIEDOT LUVATTOMAN RAKENTAMISEN JA SUUNNITTELEMATTOMAN KAAVOITUKSEN AVUKSI (FIG-UUTISIA)
  
  
  FIG:n 3. komission seminaari Ateenassa aiheinaan paikkatietohallinto suunnittelemattoman asutuksen ohjaamisessa ja luvattoman rakentamisen kontrollointi.
  Avainsanat: FIG, 3. komissio, luvaton rakentaminen, paikkatietohallinto
41 Niko Saatsi
UUTTA JA VANHAA MAANMITTAUSMUSEOSSA
  
  
  Maankäyttö-lehden numerossa 1/2007 oli Timo T. Luoma-Ahon artikkeli Maanmittauslaitoksen museon murrosvaiheista. Artikkeli kertoi monipuolisesti laitoksen museotoiminnan varhaisista ajoista valottaen tapahtumia aina 1980-luvulle saakka. Museon toimintaolosuhteissa on kuitenkin viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, joten seuraavassa pureudutaan Maanmittausmuseon nykytilaan ja keskeisiin tulevaisuuden näkymiin.
  Avainsanat: museot, museotoiminta, kokoelmat, näyttelyt
43 Markku Villikka
LUVATTA VAI LUVAN KANSSA (RAJALINJALLA)
  
  
44 Tuomo Heinonen
LUVATTU MAA - OSA 6 (LUVATTU MAA)
  
  
  Tuomo Heinosen Palestiinan ”matkapäiväkirjan” viimeinen osa sisältää valokuvia ja mielenkiintoisen kartan. Sanat eivät näet riitä kertomaan kaikkea sitä, mita kirjoittaja kohta kuluneen kahden vuoden aikana työssään sekä sen ulkopuolella Palestiinassa on kokenut.
  Avainsanat: kehittämistyö, Israel, Palestiina, Gaza, Lähi-itä
48 SUURIA ASIOITA (VETURIMIES)
  
  
49 Markku Markkula
UUSIA SÄÄDÖKSIÄ
  
  
  Vuokra-alueiden järjestelystä vuonna 1962 annettu laki (218/1962) on kumottu. Uusi ratalaki, jonka 5 luvussa on mm. säännökset ratatoimituksesta, tulee voimaan vuoden 2008 alusta. Pieniä muutoksia on tehty maankäyttö- ja rakennuslakiin, lunastuslakiin, metsälakiin ja maakaareen.
50 MAANMITTAUSPÄIVÄT 2007 KAJAANISSA 15.–16.3.2007
  
  
  Raportti vuoden 1007 Maanmittauspäiviltä Kajaanissa, sisältäen myös Jarmo Ratian avajaispuheen.
  Avainsanat: Maanmittauspäivät, Kajaani
58 Pekka Raitanen
SEUTUSUUNNITTELUN, MAAKUNTIEN JA MAANMITTARIEN ASIALLA (JULKAISUJA / KIRJALLISUUTTA)
  
  
  Juha Talvitien muistelmat Pekka Raitasen esittelyssä
  Avainsanat: muistelmat, Juha Talvitie, seutusuunnittelu
63 Pentti Kallio
”UUDET TARKAT, NE VANHAT, KAUNIIT KARTAT” – HUOMIOITA JA KRITIIKKIÄ NUMEERISISTA PERUSKARTOISTA (KESKUSTELUA / YLEISÖLTÄ)
  
  
65 Olavi Myhrberg
VAARA UHKAA LUNASTUSARVIOINTIA (KESKUSTELUA / YLEISÖLTÄ)
  
  
66 Simo Mäkelä
MINISTERI VEIKKO PIHLAJAMÄKI (IN MEMORIAM)
  
  
66 Pekka RaitanenPirkko Noukka
MAANMITTAUSNEUVOS MATTI JAAKKOLA (IN MEMORIAM)
  
  
67 Reino Kuusela
MAANMITTAUSINSINÖÖRI (DI) OSSI LAHTI (IN MEMORIAM)
  
  
68 Pekka Päivike
LÄÄNINMAANMITTAUSINSINÖÖRI MARTTI NIKKANEN (IN MEMORIAM)
  
  
68 Aarne Kärkkäinen
SENKIN HUUHKAJA!
  
  
74 Pekka Raitanen
KIRJOITA MUISTELMASI
  
  
  Hyvä seniori, tietävätkö lapsesi, lastenlapsesi tai muut läheisesi, mitä olet kokenut ja nähnyt elämässäsi ja eritoten työelämässäsi. Elleivät tiedä, kirjoita muistelmasi.

Takaisin Ylös