YLEISTIETOJA | LEHDET | LINKKEJÄ | PALVELUHAKEMISTO
  SISÄLLYSLUETTELOT | KANNET | ARTIKKELIHAKU | OHJEITA
 
  Artikkelit voi avata napsauttamalla sisällysluettelon sivunumeroita.
Kirjoittajien nimiä ja avainsanoja napsauttamalla voi tehdä artikkelihaun.
HUOM. Uusimmat lehdet ovat Maankäyttö DIGIssä.
Tilaa lehden RSS-syöte


MAANKÄYTTÖ 3/2022
(Ilmestyi 03.10.2022)
 

  Valitse numero:

  
  Some-linkit
  Ingressi
  Avainsanat
 

 

 

 

3 Ari Laitala
PITääKö TALOYHTIöNKIN OLLA VASTUULLINEN?
  
  
  Haluavatko ne 2,7 miljoonaa suomalaista, jotka asunto-osakeyhtiöissä asuvat, asua myös vastuullisesti.
  Avainsanat: taloyhtiö, asunto-osakeyhtiö, vastuullisuus, energia, energiatodistus hiilidioksidi
4 Ari Laitala
HIILINEUTRAALI TALOYHTIö
  
  
  Digitaalisilla 3D-kaupunkimalleilla on ominaisuuksia ja tietosisältöjä, jotka voivat tukea monella tapaa käytännönläheistä rakennetun ympäristön vähähiilisyystyötä – myös taloyhtiöiden massiivisessa kiinteistökannassa.
  Avainsanat: hiilineutraali, taloyhtiö, kasvihuonekaasuprotokolla, energia, vähäiilisyys, hiilineutraalius, kaupunkimalli, 3D, CO2, hiilidioksidi, Arene, laskuri
9 Jamie Donovan
AVOIMELLA DATALLA TARKKUUTTA HIILINIELUIHIN €“ PääKAUPUNKISEUDUN HIILINIELUSELVITYS
  
  
  Kesän aikana uutisiin asti kiiri ­hälyttävä tieto maankäyttösektorin hiili­nielujen hupenemisesta. Puhutaan jo hiili­nielujen romahduksesta. Hiilinielujen eteen on kuitenkin tehty ­kovasti työtä. Yksi näistä hankkeista on pääkaupunki­seudun hiilinieluselvitys. Toiveena on, että julkaisemalla selvityksen tulokset avoimena datana myös ­yksityiset ­toimijat saadaan sitoutettua ­hiilinielutalkoisiin.
  Avainsanat: hiilinielu, hiilitase, metsät, avoin data, pääkaupunkiseutu, HSY
11 Pauliina KrigsholmTuulia PuustinenTea LönnrothHeidi Falkenbach
MAAPOLITIIKAN TAVOITTEENASETANTA - MISTä SIINä ON KYSE JA MITEN SITä VOITAISIIN KEHITTää KUNNISSA?
  
  
  Jotta kuntien maankäytön ­valinnoista ja ­priorisoinnista ­voitaisiin käydä nykyistä ­laajempaa ja avoimempaa julkista keskustelua, tarvitaan parempaa ymmärrystä siitä, mitä politiikalla halutaan saavuttaa.
  Avainsanat: maapolitiikka, maankäyttö, kunnat, tavoitteenasetanta, politiikkatoimi
16 Susanna KariAri Saarelainen
TEKOäLY ON SUUNNITTELIJAN TUKI
  
  
  Tekoälyn – tai tukiälyn – ­avulla ­voidaan visuaalisesti ­vertailla ­lukuisia vaihtoehtoisia ­suunnitelmia sekä parantaa ­suunnittelun ­läpinäkyvyyttä.
  Avainsanat: tekoäly, tukiäly, kaupunkisuunnittelu, asuinviihtyvyys, digitalisaatio
18 Heikki Lahtinen
MITEN KAUPUNKIEN ­SUUNNITTELUSSA TOIMITTAISIIN, JOS (ASUMIS)TUKIEN ­VAIKUTUS OTETTAISIIN HUOMIOON?
  
  
  Artikkelissa pohditaan vähän pidemmällä aikaperspektiivillä ja hieman kansainvälisestikin vertaillen erityisesti asumistuen vaikutusta pienten asuntojen kysyntään, ja keskustellaan siitä, tulisiko yhteis- ja yhdyskuntia suunnitella objektiivisemmin ja kestävämmin kansalaisten haluamaan suuntaan?
  Avainsanat: asumistuki, kaupungistuminen, hedelmällisyys, työpaikat, kotitaloudet, sinkkutaloudet
22 Marika AhlavuoHannu HyyppäRisto Känsälä
TULEVAISUUDEN TEKNOLOGIA SEN ­TODISTAA: KIRKONRAKENTAMINEN UUDISTUI 1800-LUVULLA
  
  
  Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön ­mittauksen ja mallinnuksen instituutin (MeMo) tutkijat ovat mitanneet ja mallintaneet kuluvana vuonna Seinä­joella sijaitsevaa Ylistaron kirkkoa. Mittaukset liittyvät tekeillä olevaan dokumentti­elokuvaan ”Näin rakennettiin Ylistaron kirkko”. Dokumentissa tullaan hyödyntämään taustamateriaalina mm.  valokuvia, valittuja dokumentteja ja seurakunnan arkistoa sekä 3D-mittauksista käsiteltyä 3D-aineistoa. Dokumenttielokuvan julkaisuajankohta ajoittunee kirkon 170-vuotis­juhlavuoteen 2022. Dokumentti käsittelee ”Komiaksi kirkoksi” kutsutun kirkon rakennus­vaiheita vuosina 1847–1852 ja sen toteuttaa Elokuvayhdistys Filmiä ja valoa ry.
  Avainsanat: 3D, kirkot, 1800-luku, Kuorikosket, Engel, Lohrmann, fotogrammetria
25 Hannu HyyppäMarika AhlavuoJuha HyyppäMatias IngmanArttu JulinPetri RönnholmMatti KurkelaAntero KukkoMatti Vaaja
PITäISIKö AINEISTOJA AVATA? (NäKöKULMIA AVOIMIIN RAKENNETUN YMPäRISTöN AINEISTOIHIN)
  
  
  Avoimeen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio­toimintaan (Avoin TKI) on Suomessa panostettu näkyvästi kymmenisen vuotta. Syntynyttä tietoa ja aineistoa halutaan yhteiskunnan käyttöön yhä enemmän. Artikkelissa pohditaan näkökulmia rakennetusta ympäristöstä tuotettujen avoimien aineistojen avaamiseksi ja toisaalta, kuinka opetuksessa voidaan hyödyntää tai jakaa avointa aineistoa. Aalto-yliopiston geoinformatiikkaryhmän, MeMo-instituutin, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kirjoittajat omaavat vankan kokemuksen opettajina ja tutkijoina vaihtuvissa TKI-hankkeissa.
  Avainsanat: data, 3D, paikkatiedot, tiede, avoimuus, jakaminen
28 Mikael Still
MAANMITTAUSPäIVäT 2020, EIKU 2021, EIKU 2022
  
  
  Parin vuoden pandemiatauon jälkeen Maanmittauspäivät päästiin järjestämään ­kesällä 2022.
  Avainsanat: Maanmittauspäivät
30 Matti Holopainen
YMPäRISTöMINISTERIöN RYTJ-LAINSääDäNTöVALMISTELU TULEE KESKEYTTää
  
  
  Ympäristöministeriö valmistelee RYTJ (Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä) -lainsäädäntöä, jolla se tunkeutuu kuntien lakisääteisiin tehtäviin ja siirtää kuntien arvokkaan tieto-omaisuuden valtion liikelaitoksen määräysvaltaan korvauksetta – virheinvestointi kuntien ja kuntalaisten maksettavaksi – vastoin eurooppalaisessa ja kansallisessa lainsäädännössä kunnille annettuja itsehallinnollisia oikeuksia. Ympäristöministeriön valmistelu kasvattaa yhteiskunnan kyberturvallisuusriskejä sekä avoimen datan aiheuttamia riskejä.
  Avainsanat: RYTJ-lainsäädäntö
33 LEX-TUNTEMATON, OSA 2 (VETURIMIES)
  
  
34 Marja Rekonen
BIOKAASUN TUOTANNON ­MERKITYS KANSALLISEN ­HUOLTOVARMUUDEN JA VIHREäN SIIRTYMäN EDISTäMISESSä
  
  
  Biokaasun tuotanto ja ­käyttö energian tuotannossa ja ­liikennesektorilla parantavat ­Suomen huoltovarmuutta samalla, kun ne tukevat ­kotimaista ruoantuotantoa ja edistävät irtautumista fossiilisista polttoaineista.
  Avainsanat: Biokaasu, maatalous, huoltovarmuus, vihreä siirtymä
37 Jürgen Grönfors
JAKOJA JA ­TEHOKKUUS (MAANKäYTTö 120 VUOTTA SITTEN)
  
  
  Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti vahvistetun jaon kautta kahdesta tai useammasta yhdistetystä maakirjatalosta muodostettu ja joka siis sisältää osia eri talonnumeroista, nyt voimassa olevan maanosittamisasetuksen mukaan jakaa?
38 Mauri Väisänen
KAARILEIKKAUS MODERNILLA ALGEBRALLA
  
  
  Matematiikassa ­erityisesti kommutatiivisen ­algebran kehitys antaa uusia ­mahdollisuuksia lähestyä maanmittauksen ­ongelmia. Ohjelmistoihin tulleet ­työkalut helpottavat laskentaa ­oleellisesti ja ennen kaikkea ’vanhoihinkin’ ongelmiin ­saadaan uusi ratkaisutapa.
  Avainsanat: kommutatiivinen algebra, algebrallinen geometria, leksikograafinen järjestys, Sylvesterin determinantti, Gröbner-kanta, Buchbergerin algoritmi
41 Jürgen Grönfors
MUSEOTOIMIKUNTA NAFTALIINIIN (MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA)
  
  
  Eipä ehtinyt kulua pitkää aikaa siitä kun kirjoitin museotoimikunnasta Maankäytön numerossa 1/2020, kun tilanne muuttui melko radikaalisti. Suomeen vyöryi pandemia, jota kutsutaan koronaksi, ja se sulki monia työpaikkoja melkein kuin seinään. Niin kävi myös Tekniikan museossa 10.3.2020.
  Avainsanat: korona, Tekniikan museo, museotoimikunta
42 Markku Markkula
UUSIA SääDöKSIä
  
  
  Ilmastolaki on säädetty 1.7.2022. Lunastuslakiin on tulossa vähäisiä muutoksia. Valtion virkamieslakin on saatu edellistä merkittävämpiä muutoksia. Kiinteistöverotusuudistus tai kaavoituslaki eivät etene tällä hallituskaudella. Rakentamislaki ja RYTJ -laki puolestaan ovat edenneet eduskuntaan. MRL:n nimike on muuttumassa alueidenkäyttölaiksi. Maanmittauslaitos on saanut tarkistetun työjärjestyksen (486/2022) heinäkuun alusta 2022. Viimeksi mainitussa on muun ohella määrätty hankinta-asioiden käsittelyn sisäisestä organisoinnista.
45 Pekka Lehtonen
KIRJA ERääSTä IHMISKOHTALOSTA (JULKAISUJA / KIRJALLISUUTTA)
  
  
  Markku Pohja on perusteellisesti paneutunut entisen kotikaupunkinsa Mäntän eräisiin historiallisiin taustoihin. Hän on toiminut aikanaan Mäntän kaupungingeodeettina. Vuonna 2015 hän julkaisi kirjan Mäntän paikat ja paikannimet. Siitä oli haastattelu Maankäytössä 4/2015. Vuonna 2021 häneltä ilmestyi Mäntän torpat, siitä oli esittely Maankäytössä 3/2021. Uusimpana Markulta on ilmestynyt tänä vuonna 36-sivuinen kirja Frans Henrik (Heikki) Pekonen 1864 –1951. Legendaarinen pakoilija.
  Avainsanat: Markku Pohja, Pekonen, Legendaarinen pakoilija
47 Markku PoutanenJarkko Koskinen
JUHANI KAKKURI 12.9.1933€“6.8.2022 (IN MEMORIAM)
  
  
  Avainsanat: Juhani Kakkuri, muistokirjoitus

Takaisin Ylös