YLEISTIETOJA | LEHDET | LINKKEJÄ | PALVELUHAKEMISTO
  SISÄLLYSLUETTELOT | KANNET | ARTIKKELIHAKU | OHJEITA
 
  Artikkelit voi avata napsauttamalla sisällysluettelon sivunumeroita.
Kirjoittajien nimiä ja avainsanoja napsauttamalla voi tehdä artikkelihaun.
HUOM. Uusimmat lehdet ovat Maankäyttö DIGIssä.
Tilaa lehden RSS-syöte


MAANKÄYTTÖ 3/2023
(Ilmestyi 02.10.2023)
 

  Valitse numero:

  
  Some-linkit
  Ingressi
  Avainsanat
 

 

 

 

3 Ari Laitala
ÄLYKAUPUNGIN PäIVITYS
  
  
  Ilmeisesti olemmekin älykaupunkikehityksessä vielä varsin alkutaipaleella.
  Avainsanat: älykäs kaupunki, digitalisaatio, ICT, kaupunkiluonto, hyvinvointi
4 Marika AhlavuoLars MiikkiAnne-Marie MäntyläAnna-Stina TähkävuoriMatti VaajaHannu Hyyppä
ÄLYKAUPUNGIT VAATIVAT ­ENEMMäN RAKENTAMISEN KIERTOTALOUS- JA ­PAIKKATIETO-OSAAMISTA
  
  
  Pääkaupunkiseudun kolme merkittävää rakennetun ympäristön alan oppilaitosta Metropolia Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto ja Stadin ammatti- ja aikuisopisto omaavat vahvan yhteisen tahtotilan alan vaikuttavuuden ja yhteistyön edistämiseen. ­Yhteistoiminta ­laajenee vähitellen myös kohti kiertotaloutta ja ­paikkatieto-­osaamista. Euroopan rakennerahastot 2021–2027 ovat yhtenä toimintalinjanaan määritelleet hiilineutraalin Suomen, jossa tavoitteena on edistää energiatehokkuutta ja kiertotaloutta sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Oppilaitosyhteistyön tavoitteena on kytkeä olemassa olevat hankkeet vauhdittamaan teoriaosaamisen lisäksi käytännön- ja soveltavan osaamisen siirtoa älykaupunkien tarpeisiin.
  Avainsanat: rakennettu ympäristö, kiertotalous, paikkatieto-osaaminen, oppilaitosyhteistyö, ekosysteemi
8 Susanna Kari
BIOFILIA TUO LUONNON RAKENNETTUUN YMPäRISTööN €“ JA HYöTYY äLYTEKNOLOGIASTA
  
  
  Biofiilisessa älykaupungissa ihminen, luonto ja teknologia kietoutuvat yhteen.
  Avainsanat: biofiilinen suunnittelu, älykaupunki, kaupunkisuunnittelu, työympäristökehittäminen, luonnon monimuotoisuus
10 Ilkka AaltioMikko Raikaa
DIGIPURKU-HANKE KEHITTää KEINOJA PURKURAKENNUSTEN MATERIAALIEN JA OSIEN KIERTOASTEEN NOSTAMISEEN
  
  
  EU:n tavoite on ollut, että vuonna 2020 ­vähintään 70 p-% rakennus- ja purku­jätteestä hyödynnetään uudelleen. Suomi on tällä hetkellä komission asettamasta tavoitetasosta jäljessä ja käytännön toimen­piteitä kiertoasteen nostamiseen tarvitaan.
  Avainsanat: tietomalli, kiertotalous, BIM, purkaminen, purku-urakka, kiertotalous
12 Marika AhlavuoLars MiikkiAnna-Stina TähkävuoriHannu Hyyppä
PääKAUPUNKISEUDULLE KOOTAAN RAKENNETUN YMPäRISTöN ALALLE KANSAINVäLISESTI KORKEA­LUOKKAISTA OPPILAITOS- JA ­TUTKIMUSVERKOSTOA
  
  
  Oppilaitos- ja tutkimusverkoston tavoitteena on luoda rakennetun ympäristön alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyön ekosysteemi, nostaa alan tunnettavuutta, kasvattaa yritysten kilpailukykyä ja lisää vetovoimaa rakentamisen toimialalla. Yhteistyön tarkoituksena on kattaa koko rakennetun ympäristön ja rakentamisen elinkaari, kaavoituksesta, suunnittelusta aina korjaamiseen ja purkamiseen asti. Monitahoinen rakennusalaa laajentava yhteistyö tuo selvästi lisää potentiaalia luoda innovaatioita ja uutta liiketoimintaa.
  Avainsanat: rakennettu ympäristö, kiertotalous, paikkatieto-osaaminen, oppilaitosyhteistyö, ekosysteemi
17 Ville LehtolaMarkku Markkula
JOHDANTO KAUPUNKIEN DIGITAALISIIN KAKSOSIIN JA NIIDEN HYöTYIHIN
  
  
  Kaupunkien johtaminen ja myös operatiivinen toiminta ovat uusien haasteiden kohteena. Enää ei riitä se, että suunnitellaan vuosi kerrallaan pientä lisätehokkuutta, resurssien säästöä ja riskien minimointia. Ilmastonmuutos ja muut ratkaisuja odottavat suuret ongelmat peräänkuuluttavat innovatiivisia edelläkävijöitä nousemaan esille. Osana tätä digiaikakaudella paperikartat on korvattu 3D-digimalleilla, jotka mahdollistavat dynaamisemmat prosessit ja monimuotoisen osallisuuden. Pääasiallinen syy tähän on ollut tarve parempaan ja tarkempaan ­muutostavoitteita tukevaan suunnitteluun.
  Avainsanat: digitaaliset kaksoset, DT, kaupunkisuunnittelu
20 Harri Iisakka
YRITYSTEN JA INNOVAATIOIDEN ROOLI VIHREäSSä SIIRTYMäSSä
  
  
  Vihreä siirtymä vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta yhteiskunnan tasoilta. Kasvu­yritykset ja startupit kykenevät omalta osaltaan ­kiihdyttämään siirtymää innovatiivisilla ratkaisuillaan, jotka edistävät myös koti­talouksien puhtaan energian käyttöönottoa. Käytännön tasolla ratkaisut voivat olla ­suhteellisen yksinkertaisia, ja kun ne voidaan monistaa kotitaloudesta toiseen, aletaan ­puhua merkittävistä ympäristöllisistä ­hyödyistä koko yhteiskunnan tasolla.
  Avainsanat: vihreä siirtymä, kasvuyritys, innovaatiot, älykkäät energiaratkaisut
22 Kristina Karvonen
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT €“ PINNAN ALLA PIILEVä VIHULAINEN
  
  
  Euroopan laajuinen maaperän tilan heikkeneminen, ja siihen puuttuminen, on noussut isosti EU-tason ­päätöksen tekoon mm. maaperästrategian (2021) ja ehkä jo loppuvuodesta julkaistavan maaperädirektiivin (työnimeltään soil monitoring law) muodossa. ­Uudella ­lainsäädännöllä suojellaan ennen kaikkea maaperän ­ylintä maannos­kerrosta. Eli sitä maaperän osaa, josta ­kasvit saavat ­ravintonsa, joka ylläpitää omaa ainutlaatuista ­ekosysteemiään ja joka toimii myös hiilen varastona.
  Avainsanat: happamat sulfaattimaat, HaSu, maaperädirektiivi
27 Maarit Nordmark
INFLAATIO, KESKUSPANKIT JA ME
  
  
28 Pasi Laurila
AVARUUDEN UHKIIN VARAUDUTAAN
  
  
  Nykyisin puhutaan paljon turvallisuudesta ja varautumisesta erilaisiin ihmisiä ja yhteiskunnan toimintoja uhkaaviin ­vaaroihin. Avaruudesta tuleviin ­uhkiin alettiin varautua 1970-luvulla, kun ­auringonpurkaukset aiheuttivat sotilaallisia vaikutuksia. Esimerkiksi Yhdysvaltain ohjuspuolustus laitettiin hälytystilaan vuonna 1967 ja merimiinoja räjähti ­Vietnamin rannikolla vuonna 1972.
  Avainsanat: globaalit uhat, avaruuden tilannekuva, avaruussää, avaruusromu, asteroidit, varautuminen
32 Heikki Lahtinen
ASUMISEN JA TYöN MONIPAIKKAISTUMISEN MALLINTAMINEN VOI TUKEA KIINTEISTöSEKTORIN PääTöKSENTEKOA
  
  
  Hybridityön vakiintuminen on otettava vakavasti huomioon heti, mutta myös syntyvyys ja ­maahanmuutto voivat vaikuttaa rakenteisiin nopeasti.
  Avainsanat: verkkokauppa, hybridityö, asiakasvirrat
35 Jürgen Grönfors
LOHKOMINEN, HAUTAKIVI JA TULIPALO
  
  
  Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1903 sisältöä.
36 MARKKINAHINTA JA MITä SE ON (VETURIMIES)
  
  
37 Jyri Artjoki
MAANMITTAUSALAN OPPIKIRJAT €“ MENNEISYYS JA PERINTEET
  
  
  Tässä kaksiosaisessa artikkelisarjassa tarkastellaan maanmittausalan oppikirjojen historiaa, erityisesti niiden alkuaikoina. Sarjan toisessa osassa tarkastellaan oppikirjojen kehitystä noin 1900-luvun puolivälistä noin vuoteen 2020 saakka.
  Avainsanat: koulutus, oppikirjat, historia
39 Matti Holopainen
HALLITUSOHJELMA KUNTIEN NäKöKULMASTA €“ LISää UUSIA TEHTäVIä VANHAAN MALLIIN VAIKO AIDOSTI HELPOTUSTA KUNTIEN RESURSSIPULAAN?
  
  
40 Markku Markkula
UUSIA SääDöKSIä
  
  
  Rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä annettu laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta. Lisäksi uusi rakentamislaki saadaan vuoden 2025, jolloin vuoden 2000 maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi. Kaavoituksen sääntelyn uudistaminen siirtyi uudelle hallitukselle ja valmistelu jatkuu ympäristöministeriössä. Rakentamislain yhteydessä saadaan pääosin teknisluoteisia muutoksia muiden ohella kiinteistönmuodostamislakiin, kiinteistörekisterilakiin, maantielakiin, ratalakiin, lunastuslakiin ja yksityistielakiin. Luonnonsuojelulain 1.6.2023 voimaantulon (9/2023) lisäksi on säädetty laki eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta annetun lain muuttamisesta. Kaupparekisteristä on annettu uusi laki ja samoin on annettu uusi kirkkolaki.
45 Sirkka TeräsmaaErkki FrickMarkku Lahtinen
MARKKU TERäSMAA (1933€“2023) (IN MEMORIAM)
  
  
46 Matti Rekiaro
SEPPO SULKU (1950€“2023) (IN MEMORIAM)
  
  
47 Leena Jääskeläinen
AIMO VARTIAINEN (1927€”2023) - OLYMPIATASON URHEILIJA JA OSALLISTUJA (IN MEMORIAM)
  
  

Takaisin Ylös