Maankäyttö 3/2023 Sisällysluettelo

MAANKÄYTTÖ 3/2023
(Ilmestyi 02.10.2023)

Valitse numero:

Some-linkit
Ingressi
Avainsanat

3	Ari Laitala ÄLYKAUPUNGIN PÄIVITYS

	Ilmeisesti olemmekin älykaupunkikehityksessä vielä varsin alkutaipaleella.
	Avainsanat: älykäs kaupunki, digitalisaatio, ICT, kaupunkiluonto, hyvinvointi
4	Marika Ahlavuo – Lars Miikki – Anne-Marie Mäntylä – Anna-Stina Tähkävuori – Matti Vaaja – Hannu Hyyppä ÄLYKAUPUNGIT VAATIVAT ENEMMÄN RAKENTAMISEN KIERTOTALOUS- JA PAIKKATIETO-OSAAMISTA

	Pääkaupunkiseudun kolme merkittävää rakennetun ympäristön alan oppilaitosta Metropolia Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto ja Stadin ammatti- ja aikuisopisto omaavat vahvan yhteisen tahtotilan alan vaikuttavuuden ja yhteistyön edistämiseen. Yhteistoiminta laajenee vähitellen myös kohti kiertotaloutta ja paikkatieto-osaamista. Euroopan rakennerahastot 2021–2027 ovat yhtenä toimintalinjanaan määritelleet hiilineutraalin Suomen, jossa tavoitteena on edistää energiatehokkuutta ja kiertotaloutta sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Oppilaitosyhteistyön tavoitteena on kytkeä olemassa olevat hankkeet vauhdittamaan teoriaosaamisen lisäksi käytännön- ja soveltavan osaamisen siirtoa älykaupunkien tarpeisiin.
	Avainsanat: rakennettu ympäristö, kiertotalous, paikkatieto-osaaminen, oppilaitosyhteistyö, ekosysteemi
8	Susanna Kari BIOFILIA TUO LUONNON RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN – JA HYÖTYY ÄLYTEKNOLOGIASTA

	Biofiilisessa älykaupungissa ihminen, luonto ja teknologia kietoutuvat yhteen.
	Avainsanat: biofiilinen suunnittelu, älykaupunki, kaupunkisuunnittelu, työympäristökehittäminen, luonnon monimuotoisuus
10	Ilkka Aaltio – Mikko Raikaa DIGIPURKU-HANKE KEHITTÄÄ KEINOJA PURKURAKENNUSTEN MATERIAALIEN JA OSIEN KIERTOASTEEN NOSTAMISEEN

	EU:n tavoite on ollut, että vuonna 2020 vähintään 70 p-% rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään uudelleen. Suomi on tällä hetkellä komission asettamasta tavoitetasosta jäljessä ja käytännön toimenpiteitä kiertoasteen nostamiseen tarvitaan.
	Avainsanat: tietomalli, kiertotalous, BIM, purkaminen, purku-urakka, kiertotalous
12	Marika Ahlavuo – Lars Miikki – Anna-Stina Tähkävuori – Hannu Hyyppä PÄÄKAUPUNKISEUDULLE KOOTAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ALALLE KANSAINVÄLISESTI KORKEALUOKKAISTA OPPILAITOS- JA TUTKIMUSVERKOSTOA

	Oppilaitos- ja tutkimusverkoston tavoitteena on luoda rakennetun ympäristön alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyön ekosysteemi, nostaa alan tunnettavuutta, kasvattaa yritysten kilpailukykyä ja lisää vetovoimaa rakentamisen toimialalla. Yhteistyön tarkoituksena on kattaa koko rakennetun ympäristön ja rakentamisen elinkaari, kaavoituksesta, suunnittelusta aina korjaamiseen ja purkamiseen asti. Monitahoinen rakennusalaa laajentava yhteistyö tuo selvästi lisää potentiaalia luoda innovaatioita ja uutta liiketoimintaa.
	Avainsanat: rakennettu ympäristö, kiertotalous, paikkatieto-osaaminen, oppilaitosyhteistyö, ekosysteemi
17	Ville Lehtola – Markku Markkula JOHDANTO KAUPUNKIEN DIGITAALISIIN KAKSOSIIN JA NIIDEN HYÖTYIHIN

	Kaupunkien johtaminen ja myös operatiivinen toiminta ovat uusien haasteiden kohteena. Enää ei riitä se, että suunnitellaan vuosi kerrallaan pientä lisätehokkuutta, resurssien säästöä ja riskien minimointia. Ilmastonmuutos ja muut ratkaisuja odottavat suuret ongelmat peräänkuuluttavat innovatiivisia edelläkävijöitä nousemaan esille. Osana tätä digiaikakaudella paperikartat on korvattu 3D-digimalleilla, jotka mahdollistavat dynaamisemmat prosessit ja monimuotoisen osallisuuden. Pääasiallinen syy tähän on ollut tarve parempaan ja tarkempaan muutostavoitteita tukevaan suunnitteluun.
	Avainsanat: digitaaliset kaksoset, DT, kaupunkisuunnittelu
20	Harri Iisakka YRITYSTEN JA INNOVAATIOIDEN ROOLI VIHREÄSSÄ SIIRTYMÄSSÄ

	Vihreä siirtymä vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta yhteiskunnan tasoilta. Kasvuyritykset ja startupit kykenevät omalta osaltaan kiihdyttämään siirtymää innovatiivisilla ratkaisuillaan, jotka edistävät myös kotitalouksien puhtaan energian käyttöönottoa. Käytännön tasolla ratkaisut voivat olla suhteellisen yksinkertaisia, ja kun ne voidaan monistaa kotitaloudesta toiseen, aletaan puhua merkittävistä ympäristöllisistä hyödyistä koko yhteiskunnan tasolla.
	Avainsanat: vihreä siirtymä, kasvuyritys, innovaatiot, älykkäät energiaratkaisut
22	Kristina Karvonen HAPPAMAT SULFAATTIMAAT – PINNAN ALLA PIILEVÄ VIHULAINEN

	Euroopan laajuinen maaperän tilan heikkeneminen, ja siihen puuttuminen, on noussut isosti EU-tason päätöksen tekoon mm. maaperästrategian (2021) ja ehkä jo loppuvuodesta julkaistavan maaperädirektiivin (työnimeltään soil monitoring law) muodossa. Uudella lainsäädännöllä suojellaan ennen kaikkea maaperän ylintä maannoskerrosta. Eli sitä maaperän osaa, josta kasvit saavat ravintonsa, joka ylläpitää omaa ainutlaatuista ekosysteemiään ja joka toimii myös hiilen varastona.
	Avainsanat: happamat sulfaattimaat, HaSu, maaperädirektiivi
27	Maarit Nordmark INFLAATIO, KESKUSPANKIT JA ME

28	Pasi Laurila AVARUUDEN UHKIIN VARAUDUTAAN

	Nykyisin puhutaan paljon turvallisuudesta ja varautumisesta erilaisiin ihmisiä ja yhteiskunnan toimintoja uhkaaviin vaaroihin. Avaruudesta tuleviin uhkiin alettiin varautua 1970-luvulla, kun auringonpurkaukset aiheuttivat sotilaallisia vaikutuksia. Esimerkiksi Yhdysvaltain ohjuspuolustus laitettiin hälytystilaan vuonna 1967 ja merimiinoja räjähti Vietnamin rannikolla vuonna 1972.
	Avainsanat: globaalit uhat, avaruuden tilannekuva, avaruussää, avaruusromu, asteroidit, varautuminen
32	Heikki Lahtinen ASUMISEN JA TYÖN MONIPAIKKAISTUMISEN MALLINTAMINEN VOI TUKEA KIINTEISTÖSEKTORIN PÄÄTÖKSENTEKOA

	Hybridityön vakiintuminen on otettava vakavasti huomioon heti, mutta myös syntyvyys ja maahanmuutto voivat vaikuttaa rakenteisiin nopeasti.
	Avainsanat: verkkokauppa, hybridityö, asiakasvirrat
35	Jürgen Grönfors LOHKOMINEN, HAUTAKIVI JA TULIPALO

	Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1903 sisältöä.
36	MARKKINAHINTA JA MITÄ SE ON (VETURIMIES)

37	Jyri Artjoki MAANMITTAUSALAN OPPIKIRJAT – MENNEISYYS JA PERINTEET

	Tässä kaksiosaisessa artikkelisarjassa tarkastellaan maanmittausalan oppikirjojen historiaa, erityisesti niiden alkuaikoina. Sarjan toisessa osassa tarkastellaan oppikirjojen kehitystä noin 1900-luvun puolivälistä noin vuoteen 2020 saakka.
	Avainsanat: koulutus, oppikirjat, historia
39	Matti Holopainen HALLITUSOHJELMA KUNTIEN NÄKÖKULMASTA – LISÄÄ UUSIA TEHTÄVIÄ VANHAAN MALLIIN VAIKO AIDOSTI HELPOTUSTA KUNTIEN RESURSSIPULAAN?

40	Markku Markkula UUSIA SÄÄDÖKSIÄ

	Rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä annettu laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta. Lisäksi uusi rakentamislaki saadaan vuoden 2025, jolloin vuoden 2000 maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi. Kaavoituksen sääntelyn uudistaminen siirtyi uudelle hallitukselle ja valmistelu jatkuu ympäristöministeriössä. Rakentamislain yhteydessä saadaan pääosin teknisluoteisia muutoksia muiden ohella kiinteistönmuodostamislakiin, kiinteistörekisterilakiin, maantielakiin, ratalakiin, lunastuslakiin ja yksityistielakiin. Luonnonsuojelulain 1.6.2023 voimaantulon (9/2023) lisäksi on säädetty laki eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta annetun lain muuttamisesta. Kaupparekisteristä on annettu uusi laki ja samoin on annettu uusi kirkkolaki.
45	Sirkka Teräsmaa – Erkki Frick – Markku Lahtinen MARKKU TERÄSMAA (1933–2023) (IN MEMORIAM)

46	Matti Rekiaro SEPPO SULKU (1950–2023) (IN MEMORIAM)

47	Leena Jääskeläinen AIMO VARTIAINEN (1927—2023) - OLYMPIATASON URHEILIJA JA OSALLISTUJA (IN MEMORIAM)


	YLEISTIETOJA \| LEHDET \| LINKKEJÄ \| PALVELUHAKEMISTO
	SISÄLLYSLUETTELOT \| KANNET \| ARTIKKELIHAKU \| OHJEITA

	Artikkelit voi avata napsauttamalla sisällysluettelon sivunumeroita. Kirjoittajien nimiä ja avainsanoja napsauttamalla voi tehdä artikkelihaun. HUOM. Uusimmat lehdet ovat Maankäyttö DIGIssä.