Maankäyttö 4/2022 Sisällysluettelo

MAANKÄYTTÖ 4/2022
(Ilmestyi 07.12.2022)

Valitse numero:

Some-linkit
Ingressi
Avainsanat

3	Ari Laitala ENTISTÄ MOBIILIMPI, SOSIAALISEMPI JA AJANKOHTAISEMPI MAANKÄYTTÖ

	Sosiaalinen media – mitä se on? Ympäripyöreästi muotoiltuna se on kaikkia niitä sosiaalisen median palveluja, joissa kuka vaan voi ryhtyä sisällöntuottajaksi ja julkaistakin suhteellisen vapaasti melkein mitä vaan
	Avainsanat: Maankäyttö, sosiaalinen media, blogi, Instagram, joukkoviestin
4	Helka-Marja Kohonen MIKÄ SAARITONTISSA MAKSAA?

	Sipoon saariston kiinteistötoimituksia varten tehtiin vuonna 2016 Maanmittauslaitoksessa tutkimus saaritonttien hinnanmuodostuksesta. Tutkimuksen mukaan rantatontin hintaan saaressa vaikuttavat eniten sen sijainti ja saavutettavuus; yksittäisistä kohteen ominaisuuksista tärkeimmäksi nousi rannan laatu, sen soveltuvuus satamaksi.
	Avainsanat: maan hinta, rantatontit, saaritontit, hintatutkimus, hintasuhde, kauppahinnat
9	Sampo Hatunen METSÄALUEIDEN HINNOITTELUN PERIAATTEET MURROKSESSA

	Metsäalueiden hinnat ja hintoihin vaikuttavat tekijät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kokeneet suuria muutoksia.
	Avainsanat: metsäalue, hinnoittelu, kiinteistöarviointi, Maanmittauslaitoa, julkaisu nro 116, Metsän hinta Suomessa 2015–2016
12	Sakari Haulos INFRAHANKKEIDEN HAITALLISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN KORVATTAVUUS

	Isoilla infrahankkeilla kuten tie-, rata- ja energiansiirtohankkeilla on lähikiinteistöjen kannalta haitallisia ympäristövaikutuksia. Lunastuskorvauksia ratkottaessa joudutaan arvioimaan ympäristövaikutusten haitallisuutta ja korvattavuutta sekä korvauskynnyksen ylittyessä korvauksen määrää. Arviointi on usein haasteellista, mutta myös ammatillisesti mielenkiintoista.
	Avainsanat: infrahanke, korvattavuus, korvaus, korvauskynnys, immissio, arvoimmissio, ympäristövaikutus
16	Ari Laitala BVC – LENTOON LÄHDÖSSÄ?

	Perinteikäs kiinteistöarviointiin keskittyvä Baltic Valuation Conference (BVC) palasi alkuperäiseen konseptiinsa parin välivuoden jälkeen. Useimmat esitykset keskittyivät tälle kertaa lentokenttävaikutusten huomioimiseen kiinteistöarvioinnissa.
	Avainsanat: kiinteistöarviointi, Potsdam, Baltic Valuation Conference, BVC, paras ja tuottavin käyttö, ilmaisenergia, ostoenergia, maalämpö, pohjavesi, arviointilausunto
19	Ville Paatsola – Hannu Korpela – Kalle Konttinen FIG:N KONGRESSI VARSOVASSA

	FIG on kansainvälinen maanmittausalaan keskittyvä organisaatio, jolla on pitkä historia alan edistämisessä. Organisaatio on vähitellen laajentunut Euroopasta maailmanlaajuiseksi organisaatioksi.
	Avainsanat: FIG, kongressi, Varsova, Puola, sessio
22	Petri Kangassalo – Pilvi Nummi GREENTWINS – VIHERYMPÄRISTÖN DYNAAMISET MALLIT JA SOVELLUKSET VUOROVAIKUTTEISEEN SUUNNITTELUUN

	Kaupunkimalleissa viherympäristön mallit ovat jäljessä rakennetun ympäristön malleja. GreenTwins-hankkeen tavoitteena on korjata tämä puute ja tuoda viherympäristö osaksi Tallinnan ja Helsingin kaupunkitietomalleja ja kehittää niitä käyttäviä sovelluksia.
	Avainsanat: :kaupunkisuunnittelu, viherympäristö, 3D, viheraluesuunnittelu, pelimoottorit
26	Juhana Rautiainen RAKENNETUN YMPÄRISTÖN TIETOJÄRJESTELMÄ VASTAA KASVAVIIN TIEDON SAATAVUUDEN JA DIGITAALISEN TURVALLISUUDEN VAATIMUKSIIN

	Ryhti-hankkeen avulla on historiallinen mahdollisuus ottaa iso harppaus eteenpäin tavassamme hallita, käyttää ja hyödyntää alueidenkäytön ja rakentamisen tietoja. Uusi yhdenmukaisempi toimintatapa on välttämätön, jotta kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatio voi edetä, ja jotta kunnat ja yritykset voivat kehittää omia palvelujaan. Entistä laadukkaamman tiedon avulla suunnitellaan terveellisiä ja turvallisia elinympäristöjä. Tiedon ja toimintatapojen yhtenäistäminen parantaa myös digitaalista turvallisuutta.
	Avainsanat: rakentaminen, kaavoitus, alueidenkäyttö, digitalisaatio, yhteentoimivuus
29	Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Juha Hyyppä – Arttu Julin – Matias Ingman – Petri Rönnholm – Matti Kurkela – Antero Kukko – Mika Lindholm – Janne Matilainen – Teuvo Heimonen – Matti Vaaja ONKO RATKAISUJA AINEISTOJEN AVAAMISEEN? (NÄKÖKULMIA AVOIMIIN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AINEISTOIHIN)

	Tämä artikkeli on jatkoa Maankäyttö-lehdessä 3/2022 ilmestyneeseen artikkeliin. Artikkelissa pohditaan eri näkökulmia ja mahdollisia ratkaisuja rakennetusta ympäristöstä tuotettujen aineistojen avaamiseksi. Aalto-yliopiston geoinformatiikkaryhmän, MeMo-instituutin, Metropolian ja Lapin ammattikorkeakoulun sekä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kirjoittajat omaavat vankan kokemuksen opettajina ja tutkijoina vaihtuvissa TKI-hankkeissa.
	Avainsanat: avoin data, ratkaisut, kannusteet, 3D, paikkatiedot, tiede, avoimuus, tulevaisuus
33	Matti Holopainen JOUTUVATKO KUNNAT POLIITTISEN SOVUN MAKSAJIKSI, JOTTA HALLITUS PYSYISI PYSTYSSÄ?

	Eduskunnassa on parhaillaan valiokuntavaiheessa kaksi kuntasektorin näkökulmasta keskeistä ja merkittävää säädöstöä, Rakentamislaki ja Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (RYTJ). Molempia hallituksen esityksiä on arvosteltu voimakkaasti lähes kaikilta suunnilta sekä lopputuloksen että valmistelun menettelytavan osalta.
	Avainsanat: avoin data, ratkaisut, kannusteet, 3D, paikkatiedot, tiede, avoimuus, tulevaisuus
34	Mikael Still – Ville Paatsola MIL JA MAKLI YHDISTYVÄT

	Muutaman viikon päästä Suomen Maanmittausinsinöörien liitto ry (MIL) aloittaa 133. toimintavuotensa entistä laajempana yhdistyksenä. Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten Liitto MAKLI on loppusyksyn liittokokouksissaan päättänyt purkautua ja on suositellut jäseniään liittymään MIL:oon. MIL puolestaan muutti jäsenkriteerinsä jo huhtikuun kevätkokouksen sääntömuutoksella, jotta MAKLI:n nykyiset jäsenet voisivat liittyä jäseniksi.
	Avainsanat: MIL, MAKLI, yhdistyminen
35	ERÄÄN LUNASTUKSEN ANATOMIAA (VETURIMIES)

36	Ari Laitala HIILINEUTRAALI TALOYHTIÖ, OSA 2

	Kaksiosainen artikkelin jälkimmäinen osa. Ensimmäinen osa julkaistiin Maankäytön numerossa 2/2022.
	Avainsanat: hiilineutraali, taloyhtiö, kasvihuonekaasuprotokolla, energia, vähäiilisyys, hiilineutraalius, kaupunkimalli, 3D, CO2, hiilidioksidi, Arene, laskuri
39	Jürgen Grönfors MATEMATIIKKAA JA TAKSOJA (MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN)

	Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita.
40	Heikki Lahtinen AJATUKSIA ASUNTOTYYPEISTÄ JA MAKROMUUTTUJISTA EUROOPPALAISESSA VERTAILUSSA - MEILLÄ HAAVEILLAAN LIIAN YKSIPUOLISESTA TULEVAISUUDESTA ILMAN SELKEITÄ PERUSTELUJA

	Maankäytön tehokkuutta ja yhdyskuntarakenteen tiiviyttä pitää tutkia tarkemmin eri näkökulmista päätöksenteon tueksi. Taustalla olevat ilmiöt ovat monisyisempiä ja tiivistäminen nähdään usein suppeasti vain väitettyjen positiivisten hyötyjen kautta. Makrotason tarkasteluissa on vaikea nähdä suoria perusteita tälle – tai ainakaan sille, että tiivistäminen olisi yksinomaan järkevää tehdä pistemäisillä korkeilla (vuokra)kerrostaloilla.
	Avainsanat: yksikkökoko, kysyntätuki, asuntokoko, makrotalous, asuntotyyppi
44	Markku Markkula UUSIA SÄÄDÖKSIÄ

	Sitten Maankäytön nron 3/2022 jälkeen merkittäviä uusia lakeja ei ole saatu. Hallituskauden päättyessä kuitenkin eduskunnassa on vireillä useita lainmuutoshankkeita, joiden valmistumisesta kuitenkaan ennen kevään eduskuntavaaleja ei voida olla varmoja. Mielenkiintoisia ovat etenkin RYTJ-laki, luonnonsuojelulaki ja HTJ-lakien muutokset. Ympäristölliseen lainsäädäntöön usein liittyy haaste varsinaista toimintaa sääntelevien pykälien päällekkäisyydestä suojelulainsäädäntöön. Ohessa onkin nostettu esiin joitakin hallituksen esityksiä, jotka ovat paraikaa eduskunnassa.
46	Maarit Nordmark HIILIDIOKSIDIPANIIKKI

	Avainsanat: hiilidioksidi, nuoriso, ympäristömasennus, ekoterrorismi
49	UUTTA KIRJALLISUUTTA (JULKAISUJA / KIRJALLISUUTTA)

	Kari Silfverberg ja työryhmä (2022). Ilmastometsät – Metsät planeetan pelastajina sekä David Sim: Pehmeä kaupunki. Hyvän kaupunkielämän perusteet esittelyssä
	Avainsanat: Silfverberg, ilmastometsitys, Sim, kaupunkisuunnittelu
51	Kaarlo Koivisto – Pekka Raitanen – Sampo Hatunen – Sakari Nikander VÄINÖ MEURONEN 1935–2022 - MUISTOKIRJOITUS JA KAKSI MUISTELUSTA (IN MEMORIAM)


	YLEISTIETOJA \| LEHDET \| LINKKEJÄ \| PALVELUHAKEMISTO
	SISÄLLYSLUETTELOT \| KANNET \| ARTIKKELIHAKU \| OHJEITA

	Artikkelit voi avata napsauttamalla sisällysluettelon sivunumeroita. Kirjoittajien nimiä ja avainsanoja napsauttamalla voi tehdä artikkelihaun. HUOM. Uusimmat lehdet ovat Maankäyttö DIGIssä.