Maanmittausalan opetusta ajetaan alas – kuinka osaamisvaje paikataan?

JUHANA HIIRONEN

Maanmittausalaa on opetettu kaikilla oppiasteilla

Maanmittausalaa on voinut toistaiseksi opiskella ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistossa. Opiskelupaikkoja on ollut lisäksi eri puolilla Suomea. Maanmittausalalta valmistuneet työskentelevät kunnissa, valtiolla tai maanmittaukseen tai paikkatietoihin erikoistuneissa yrityksissä.

Ammatillisista oppilaitoksista valmistuu kartoittajaksi opiskelemalla kolmivuotisen maanmittausalan perustutkinnon. Kartoittajat voivat esimerkiksi mitata rakennuspaikkoja tai päivittää karttaa. Ammattikorkeakoulun maanmittaustekniikan koulutusohjelmassa opiskellaan muun muassa paikkatietotekniikkaa ja kiinteistötoimituksia. Maanmittausinsinöörit (AMK) päätyvät usein esimerkiksi toimitusinsinöörin, kaavoittajan tai projektipäällikön tehtäviin. Tähän päivään saakka maanmittausalan ylin opetus on tapahtunut Aalto-yliopistossa. Kiinteistötekniikkaan suuntautuneet opiskelijat ovat syventyneet kiinteistöjaotuksen määrittämiseen ja ylläpitoon. Näiden diplomi-insinööriksi valmistuneiden opiskelijoiden tehtäväkenttä on ollut laaja. Ammattinimikkeinä on voinut olla esimerkiksi ARTO-insinööri, perustoimituspäällikkö, kehitysjohtaja, kiinteistöinsinööri tai kaupungingeodeetti.

Ns. kiinteistötekniikan opintopolku uusittiin Aalto-yliopistossa viimeksi vuosien 2014–2016 aikana kiinteistötalouden maisteriohjelman uudistamishankkeen yhteydessä . Uusi ohjelma otettiin käyttöön syksyllä 2016. Ohjelmaa rakennettaessa selvitettiin kiinteistötekniikan huippuosaajien osaamistarpeet yhdessä kuntien, organisaatioiden ja yksityisten yritysten edustajien kanssa. Keskeisiksi osaamisalueiksi tunnistettiin mm. perusteellinen kiinteistötietojärjestelmän tuntemus sekä toimitustuotannon ja kiinteistöarvioinnin vaativat soveltamistilanteet.

Osaamistarpeiden kartoittamisen jälkeen opintopolku rakennettiin Bloomin taksonomiaa hyödyntäen. Bloomin mukaan tiedollinen osa-alue rakentuu kuudesta toisiaan seuraavasta tasosta, jotka ovat hierarkkisesti järjestäytyneet (1. kyky muistaa, 2. kyky ymmärtää ja tulkita – – 5. kyky syntetisoida, 6. kyky arvioida). Tässä hierarkiassa jokainen taso riippuu opiskelijan kyvystä suoriutua kyseisellä tai sen alapuolella olevilla tasoilla. Jotta opiskelija voisi oppia soveltamaan tietoa, hänellä täytyy olla tarvittava informaatio ja ymmärrys informaation luonteesta. Ideana on rakentaa osaamista askel kerrallaan yksinkertaisesta tosiasioiden muistamisesta analyysi- ja arviointiprosessiin asti. Askeleiden ylihyppiminen ei ole mahdollista.

Lue koko artikkeli pdf-muodossa:

Toimitus Kirjoittaja

Vastaa