MATTI RANTANEN JA ERKKI-SAKARI HARJU
Suomen itsenäistymisen alkuvuosina yhteistoiminta Saksan kanssa ja saksalainen vaikutus oli merkittävää. Saksa osallistui Suomen hallituksen joukkojen tukemiseen sisällissodassa ja oli mukana keskeisenä toimijana, kun itsenäisen Suomen sotilaskartoitusta käynnistettiin.
Suomen itsenäistyminen
Nykyinen Suomen alue on vuosisatojen aikana ollut monia kertoja taistelukenttänä. Ruotsin vallan aikana Suomi – Itämaa – oli ennen kaikkea suoja Venäjän suuntaan, mutta myös alusmaa, jota voitiin jakaa aatelisille läänityksinä. Emämaan kannalta Suomessa oli myös hyödynnettävissä olevia luonnonvaroja. Ruotsi menetti Suomen alueen kuitenkin Venäjälle 1808–1809 sodan jälkeen, jolloin Venäjän keisari muodosti Suomesta suuriruhtinaskunnan nostaen Suomen ”kansakunnaksi kansakuntien joukkoon”. Venäjän keisarikunnan kannalta Suomi muodosti puskurivyöhykkeen Pietarin suojaksi samaan tapaan kuin Baltiakin. Toisaalta Venäjä linnoitti – ja kartoitti – Suomea, mutta samaan aikaan suuriruhtinaskunta oli yritteliäille ulkomaalaisille sijoituskohde, jossa oli mahdollista luoda omaisuuksia muun muassa metsäteollisuudessa. Kulttuurisesti Suomella oli jo luterilaisuuden varhaisista ajoista lähtien siteitä Saksaan, jossa sivistyneistö kävi ammentamassa oppia ja koulutusta. Saksa oli Itämeren piirissä levittäytynyt lähinnä Baltiaan, jossa oli huomattava saksalaisväestö.
Suomen itsenäistyminen osui ajanjaksoon, jolloin Eurooppa oli murroksessa. Monarkiat olivat taantumassa. Monessa maassa kansalaisten lukutaito loi pohjaa kansalliselle heräämiselle, mutta samaan aikaa myös yhä väkilukuisempi työväestö alkoi vaatia itselleen oikeuksia. Hallitsijoilla oli tarve säilyttää valtansa ja kansallistunnetta käytettiin hyväksi oman aseman pönkittämiseen. Euroopassa tilanne kärjistyi maailmansodaksi, jossa vastakkain olivat keskusvallat Saksa ja sen liittolaisista tärkeimpänä Itävalta-Unkari sekä ympärysvallat, joihin kuuluivat muun muassa Ranska, Englanti ja Venäjä. Sodan syttyessä Suomi oli Venäjän suuriruhtinaskunta, mutta Venäjän – ja ennen kaikkea keisarinvallan – heikentyessä Suomi käytti tilaisuuden hyödykseen.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Saksa ja Suomen sotilaskartoitus
