Homografi

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS
Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1899 numerossa nimimerkki I.M. esittelee Homografin. Homografi-määritystä ei tahdo löytyä oikein nykyisistä hakemistoista, mutta tällainen juttu se oli:

Täten nimittää insinööri Sev. Sjöstrand Tukholmassa konstrueraamaansa uutta konekalua kaikenlaisten piirustusten, karttain ja kuvain kopioimista sekä pienentämistä ja suurentamista varten, joka konekalu hiljakkoin on ilmestynyt kauppaan ja jota Suomessa pääasiamiehenä levittää insinööri Rob. Appelberg Porvoossa.

Tämä konekalu näyttää varsin somalta ja tarkoituksenmukaiselta ja vastannee täydellisesti vanhempirakenteisia messinki panttografeja, jotka vielä nytkin lienevät yleisesti käytännössä, mutta joihin verrattuna Homografilla useissa suhteissa on huomattavia etuja. Ainoastaan Coradin Zürichissä tunnetut ja hienot, mutta kalliit tarkkuuspanttografit voittavat epäilemättä tämän tarkkuudessa.

Panttografilla tahdotaan, kuten tunnettu, saada piirretyksi kuvio, joka on yhdenmukainen joko yhtä tai eri suuri toisen ennestään löytyvän kuvion kanssa. Yhdenmukaisuuden ehtona on, että vastaavain kulmain kummassakin kuviossa tulee olla yhtä suuret ja että vastaavien viivojen suhde aina täytyy olla sama. Tämän saavuttamiseksi on Homografi konstruerattu siten, että onton messinkitangon C molempiin päihin on asetettu täydellisesti yhtäsuuret, ympyräiset metallilevyt D ja E, jotka metallilangalla f ovat toisiinsa yhdistetyt ja voivat pyöriä keskipisteensä ympäri. Näihin metallilevyihin on kumpaankin niiden alapuolelle kiinnitetty kourut, joihin ruuveilla G ja K voi kiinnittää ontot metallitangot F ja R. Koko tämä laitos voidaan eri kohdalta tankoa C kiinnittää kuoruun B, joka pääsee pyörimään jalustassa A.

Jos nyt tankoa F vääntämällä pyöritetään metallilevyä D, täytyy metallilevyn E langan t vaikutuksesta pyöriä aivan täydellisesti saman kulman ja vääntää tankoa R aivan saman verran kuin tankoa F on väännetty. Jos siis tangot kiinnitetään siten, että keskitangon osat kiinnityspisteestä kumpaankin päähän lukien suhteutuvat toisiinsa niinkuin alkuperäisen ja piirrettävän kuvan mittakaavat ja kumpikin sivutanko piirustuskärjestä kiinnityspisteesen on yhtäsuuri kuin samanpuoleinen osa keskustankoa, niin voidaan helposti todistaa, että vastaavat viivat, piirroksella ja piirrettävällä kuvalla suhteutuvat toisiinsa niinkuin kuvain mittakaavat eli toisin sanoen, että kuva on yhdenmukainen alkuperäisen piirroksen kanssa ja joko yhtäsuuri tai suurempi eli pienempi sen mukaan kuinka Homografin tahtoo asettaa. Jokaista Homografia seuraa muuten täydellinen selitys siitä, miten tätä konekalua on käytettävä sekä miten se on asetettava ja tarkistettava.

– –

Homografi on mielestämme sangen yksinkertainen asettaa kuntoon ja käytellä sekä paljon käytännöllisempi entisiä panttografeja siinä suhteessa, että piirtävä kynä on toisella puolen jalustaa kuin kuljettava kärki, niin ettei milloinkaan kopioitava kartta ja kopiota varten asetettu paperi tule toistensa tielle, mikä useinkin on suurena haittana vanhempirakenteisilla panttografeilla pienennettäessä. Samasta syystä on konekalu myöskin yhtä mukava käytellä, jos kuva on piirrettävä pienemmässä, yhtäsuuressa tai suuremmassa mittakaavassa kuin alkupiirustus ja jos pienennys on suurempi tai pienempi. Näin ollen ja kun tavallisia vanhempirakenteisia panttografeja ei ollenkaan voi käyttää suurentamiseen, kopioimiseen eikä hyvin vähäiseen pienentämiseenkään ja kun Homografi sitäpaitsi vaatii paljon vähemmän tilaa kuin vanhempirakenteiset suunnikkaan muotoiset panttografit eivätkä ne hintansakaan puolesta liene epäedullisemmat, luulemme voivamme täydellisesti suosittaa tätä kaikille maamittareille pienoiskokokarttain valmistukseen.


VUONNA 1899

• Suomessa annettiin asetus taajaväkisestä yhdyskunnasta
• Ajokortti tuli pakolliseksi Ranskassa
• Opel-autojen valmistus alkoi


Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Vastaa