Johtavatko vapaat markkinat kalliiseen asumiseen?

Nykyisen suunnitelman mukaan Jätkäsaaren keskimääräinen kerroskorkeus on seitsemän tai korkeintaan kahdeksan kerroksen luokkaa. Mutta ilman autopaikka-, valokulma- ja muita rakentamista ohjaavia normeja, voittoa tavoittelevat rakennuttajat eivät jättäisi taloja näin mataliksi. Kuva: Olimar | Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0.

TEKStI: TUUKKA SAARIMAA
Silloin tällöin suomalaisessa asuntopoliittisessa keskustelussa kuulee sanottavan, että vapaat markkinat eivät toimi asuntojen tapauksessa. Vapaa markkinatalous tuottaa vain kalliita asuntoja eikä niitä tuoteta tarpeeksi, koska korkeat hinnat ja hintojen nousu ovat rakennuttajien intresseissä. Kaikki tuotantoketjun osat rakennuttajista rakennusliikkeisiin ja rakennusmateriaalien valmistajiin haluavat mahdollisimman suuren voiton, mikä tietenkin johtaa korkeisiin hintoihin.

Jotain outoa asunnoissa täytyy olla, koska jostain syystä samanlaisella voittomotiivilla toimivat karamelli- tai huonekalutehtailijat eivät pysty tekemään tuotteistaan kalliita. Asunnot ovat erikoinen hyödyke, mutta eivät siksi, että rakennuttajat pystyisivät vedättämään hintatason korkealle. Yritän selittää asiaa konkreettisen esimerkin kautta. Helsingin Jätkäsaareen rakennetaan parhaillaan uutta asuinaluetta. Kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen myötä alueen jokaisen tontin käyttötarkoitus on tarkoin määritelty. Tietylle tontille sallitaan vain tietty määrä kerrosneliömetrejä, tietty kerrosmäärä, talo pitää rakentaa tarpeeksi kauas naapuritalosta ja niin edelleen. Osa alueesta varataan viheralueiksi ja urheilukentiksi. Mutta miltä Jätkäsaari näyttäisi, jos siellä toimittaisin puhtaasti vapaiden markkinoiden ehdoilla? Mitä jos Helsingin kaupunki maanomistajana yksinkertaisesti lohkoisi tontit ja myisi ne eniten tarjoaville rakennuttajille ja antaisi niille vapaat kädet niin, ettei rakentamiseen liittyvä normaali sääntely koskisi aluetta?

Lue koko artikkeli pdf-muodossa:

 

Toimitus Author

Vastaa