Pääosa uusista tiloista muodostetaan rakentamistarkoituksiin. Suomalainen yhdyskuntarakenne syntyy pitkälti maanmittaustoimitusten kautta. Jokaisella maanmittaustoimituksella on vaikutus ympäristöömme.
TEKSTI: TIMO LINKOLA
Maanmittauslaitos ymmärretään usein varsin tekniseksi organisaatioksi, jota politiikka ei paljoakaan kosketa. Jos laitoksen kehittämiseen liittyy jotain politiikkaa, se annetaan laitokselle valmiina maa- ja metsätalousministeriöstä. Keskustelu Maanmittauslaitoksen poliittisesta roolista ja asemasta Suomessa ei ole avointa. Julkisesti sellaista keskustelua ei edes käydä.
Maanmittauslaitos on maanmittausalan kansallisesti tärkein laitos. Sen toiminta palvelee koko yhteiskuntaamme, kansalaisia ja elinkeinoelämäämme. Laitos luotiin aikanaan Suomeen, jonka pääelinkeino oli maatalous. Maatalousmaan omistaminen tai omistamattomuus oli sosiaalisen luokkajaon pääasiallinen perusta. Maanmittaushallituksella oli suuri rooli maatalouteen liittyvien maareformien toteutuksessa kuten torppien lunastuksissa, karjalaisten ja rintamamiesten asuttamisessa ja monissa tilusjärjestelyissä. Laitos oli aikanaan aktiivisesti mukana myös maaseudun kirkonkylien kaavoituksessa. Kaupunkikehitys on ihan oikein ollut pääasiassa kaupunkien itsensä vastuulla. Maanmittauslaitoksella on paljon tietoa ympäristöstämme ja pätevää tekniikkaa ympäristömme tilan ja kehityksen arviointiin. Onko jatkossa alalle eduksi vai haitaksi, että Maanmittauslaitos urbaanissa Suomessa on osa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa? Se on eurooppalaisittain poikkeuksellista. Näin toimitaan vain Liettuassa ja Suomessa.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Mikä on Maanmittauslaitoksen rooli ja asema Suomessa?
