Yekite Antenegh, 38, oli tullut rekisteröimään hänen ja aviomiehensä maat, viisi palstaa eri paikoissa ja on juuri saanut elämänsä ensimmäisen maanrekisteröintitodistuksen. Se kelpaa lainan vakuudeksi ja se turvaa hänen käyttöoikeuden maahan seuraaville sukupolville asti. Kuva: Joona Pettersson.
TEKSTI: KAISA VIITANEN
Enää etiopialaisten pienviljelijöiden ei tarvitse pelätä viljelymaidensa menettämistä. Suomalaisten kehittämä maanrekisteröintiuudistus hillitsee Etiopian maaseudulla myös ilmastonmuutosta ja parantaa satoja.
Kuvittele olevasi maanviljelijä. Olet perheesi kanssa viljellyt paria samaa palstaa vuosikymmenet. Nyt saatte kutsun sukulaisten luokse toiselle paikkakunnalle häihin, jossa vierähtää useampi päivä. Kun palaatte kotiin, tilallanne näkyy ventovieraita ihmisiä. He väittävät omistavansa peltosi. Yrität perustella, että maat kuuluvat teille, mutta sanojesi tueksi ei löydy mitään virallista dokumenttia. Tällaisia tilanteita Etiopiassa ja koko Afrikan maanosassa tapahtuu usein. Syynä on puutteellinen maanhallinta. Suurin osa Afrikan ja Aasian maista on edelleen vuonna 2019 rekisteröimättä. Kymmenen vuotta sitten suomalainen maanmittari Tommi Tenno sai mielenkiintoisen tehtävän. Hänen tuli työryhmänsä kanssa luoda järjestelmä, jolla maailman köyhimpiin maihin kuuluva Etiopia saisi maaseutunsa palstat rekisteröityä. Hän sai kollegakseen Gladys Savolaisen, joka otti hankkeessa vastuulleen naisten oikeuksiin liittyvän työn kehittämisen. Tennon ja Savolaisen työnantaja on pohjoismainen säätiö Niras. Työn rahoittaa Suomen ulkoministeriö kehitysyhteistyövaroista. Hankkeen nimi on Reila, joka tulee sanoista Responsible and Innovative Land Administration. Tiimissä on seitsemän kokopäiväistä etiopialaisia asiantuntijaa ja puolenkymmentä kansainvälistä osa-aikaista asiantuntijaa.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Oikeus maahan toteutuu vihdoin Etiopiassakin
