Kun maamme keskuksia kehitetään…

Pohjan uusi kunnantalo heinäkuussa 1986. Kuva: Aulis Tenkanen.

TEKSTI: AULIS TENKANEN

Vuonna 1970 Pohjan kunta järjesti Suomen kansalaisille ja Suomen Arkkitehtiliiton jäsenille ”Pohjan kunnan keskustan aatekilpailun”, joka koski kirkonkylää ja Gumnäsin aluetta. Kilpailun tehtävänannossa kirkonkylän arvioitiin kasvavan tulevaisuudessa voimakkaasti. Asukasmääräksi vuonna 2000 ennustettiin 5 000 henkeä ja keskustapalveluihin tukeutuvien määräksi 8 000–10 000 asukasta. Rakennusten tuli muodostaa arkkitehtoninen ja toiminnallinen kokonaisuus.

Rakentamisen tuli tapahtua vaiheittain ja ensimmäisenä toteuttamisjärjestyksessä piti olla liikekeskus ja linja-autoasema. Suunnitelmassa piti esittää kilpailualueen sisäinen autotieverkosto ja ajoneuvoliikenteestä erillinen jalankulkuverkosto. Linja-autoliikenne haluttiin liitettävän kirkonkylään joustavasti niin, ettei se häiritse muuta liikennettä.

Kilpailun tilaohjelma määräsi alueelle sijoitettavaksi uuden kunnantalon, uuden liikekeskuksen, johon tilat palvelu- ja erikoistavara- ja elintarvikeliikkeille. Näiden ohella tehtävänantoon kuuluivat myös huoltoasema, kirjasto, terveys­aseman laajennus, nuorisotalo, lastentarha, elokuvateatteri, kansanopisto, urheilutalo ja urheilukentät sekä motelli, campingalue ja venesatama. (Pohjan kunta ,1970)

Pohjan kunnan keskustan aatekilpailun voittaneen ehdotuksen suunnittelivat arkkitehdit Heikki Miettinen ja Raimo Teränne. Suurin osa suunnitelmasta on toteutettu. Pohjan taajamakuva on pitkälti 1970-luvulta tehtyjen ja toteutuneiden suunnitelmien mukainen. Yliarvioidusta autopaikkojen tarpeesta johtuvasta laajasta asfalttikentästä voidaan osa nurmettaa ja istuttaa pensailla tms.

Pohjan uusi kunnantalo syntyi aikana, jolloin kunnan keskusta kehittyi kovaa vauhtia. Sen rakennusprosessi aloitettiin v. 1977, rakennus valmistui arkkitehti Lasse Heikkisen suunnittelemana vuonna 1979. Rakennus otti ulkomuodollaan välittävän roolin uuden keskustan ja kirkonkylän vanhojen rakennusten välillä, joista keskiaikainen kivikirkko sijaitsee noin 100 metrin päässä uuden kunnantalon paikasta. Julkisivusta haluttiin pitkäaikainen ja kestävä, kotimaista kiveä. Pitkien keskustelujen jälkeen materiaaliksi valikoitui Turusta saadun myönteiseksi arvioidun kokemuksen jälkeen Lapin marmori Tervolasta. Tehokkaan tilasuunnittelun ansiosta julkisivumateriaaliin oli mahdollista panostaa pitäytyen aravahinnoissa. Kiinnikkeet tehtiin jo alun pitäen haponkestävästä teräksestä, mitä julkisivulevyjen pitkä ikä vaati. Kunnantalo oli uuden keskustan toinen rakennus, liikekeskus ensimmäinen.

Kunnantaloa seurasivat mm. apteekki, pankki, kulttuuritalo ja terveyskeskuksen laajennus. Keskustan rakentamisvaihetta seurasi kuitenkin 1980-luvulla kasvava poismuutto, joka johtui öljykriisistä. Se koetteli myös läheistä Fiskarsin ruukkia.

Aatekilpailun jälkeisen syvän taloudellisen lamakauden vuoksi asukasluvun kasvu ei ollut seudulla tavoitteiden mukaista, mutta kuitenkin merkittävää. Rakennuskantaa Pohjan keskuksen ympärillä vuonna 2010 on havainnollistettu esim. Museoviraston nettisivuilla.
Vuoden 2009 alussa Pohjan kunta ja Karjaan ja Tammisaaren kaupungit lakkautettiin ja muodostettiin uusi Raaseporin kaupunki. Kuntaliitoksen ajankohtana asukkaita koko kaupungissa oli noin 28 000. Kaupunginjohtajaksi nimitettiin Pohjan ja Tammisaaren johtajana toiminut.

Yhdistyneissä kunnissa syntyi ongelma kunnallishallinnon toimitilojen erillisyydestä, etenkin tarve löytää uutta käyttöä Pohjan kunnantalolle. Sitä näyttää aavistellun jo rakennusta suunniteltaessa. Yllätyksenä näyttävät tulleen rakennuksen julkisivuissa käytettyjen lapinmarmorilevyjen rappeutumat. Ne onnistuttiin kuitenkin korjaamaan samalla kun rakennus kehitettiin korkealuokkaiseksi rivitaloksi eräine kaupallisine palveluksineen. Korjausten pysyvä onnistuminen riippuu kuitenkin olennaisesti julkisivulevyjen säilymisestä suuremmitta vaurioitta mahdollisten happosateiden uhalta. Päämäärän toteutumista edistää mm. Itämeren laivojen varustaminen rikkipesureilla.

Lisätietoja: yle.fi/uutiset/3-8674322

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Author

Vastaa