TEKSTI: ARI LAITALA
Kun seinät alkavat kaatua päälle neljästä suunnasta ja viranomainen valvoo maakunnan rajan ylittämistä, on aika vaihtaa todellisuutta. Virtuaalitodellisuutta käsittelevän juttusarjan toinen osa.
Virtuaalitodellisuus. Mitä se oikeastaan on? Tätä nykyä kun niin kovin monet asiat ovat virtuaalisia. On virtuaalipalavereja, virtuaaliopetusta, virtuaalimatkoja, virtuaalikuntaa, virtuaalimatkoja, virtuaalielämyksiä, virtuaalikirkkoa, virtuaalikeikkoja, virtuaalilakitus jne. Melkein kaikki, mikä vaan jotenkin liittyy tietokoneisiin ja tietoliikenneyhteyksien hyödyntämiseen, tuntuu olevan virtuaalista.
Mutta voidaanko varsinainen virtuaalitodellisuus ymmärtää jotenkin selkeämmin? Joku sanoo olleensa virtuaalitodellisuudessa kaksi tuntia. Missä hän on siis ollut?
Kevyt katsaus kirjallisuuteen
Kielitoimistonsanakirja.fi tarjoaa ensiapua. Se määrittelee virtuaalitodellisuuden seuraavasti: ”tietokonesimulaation tuottamien aistimusten avulla luotu keinotekoinen ympäristö, keino-, lume-, tekotodellisuus”.
Keinotekoisia ympäristöjä on tietysti monenlaisia. Onko tietokoneen ruudulla näkyvä havainnekuva vaikkapa uudesta kaupunginosasta keinotekoinen ympäristö, joka on luotu tietokonesimulaation tuottamien aistimusten avulla. Varmaankin, mutta ei ehkä virtuaalitodellisuutta sittenkään.
Määritelmiä ja käsitteitä pohtii myös Martin-Gutierrez kumppaneineen mainiossa artikkelissaan ”Virtual Technologies Trends in Education” (2017). Tekemänsä kirjallisuuskatsauksen perusteella he nostavat esille mm. Benfordin ja kumppaneiden laatiman nelikenttäjaon (1998).
Benfordin jaottelu on tietysti vain yksi monista, mutta tuo jonkinlaista selkeyttä asioiden sekamelskaan. Kuvion oikea yläkulma — virtuaalitodellisuus – ei tässä jaottelussa kuitenkaan jäsenny pidemmälle ja sitä olisikin hyödyllistä hahmottaa yksityiskohtaisemmin. Yksi tapa voisi olla ajatella janaa, jonka toisessa päässä on fyysisen maailman digitaalinen kopio ja janan toisessa päässä maailma, jolle ei löydy minkäänlaista vastinetta reaalimaailmasta. Toisaalta jaottelua voitaisiin tehdä myös vuorovaikutusasteen mukaan.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa: