Miten etätyön yleistyminen tulee vaikuttamaan asumiseen ja rakentamiseen?

Pientalojen rakennuslupa kpl ja kem2 sekä keskipinta-ala (vas).

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN
Kuntien välinen muuttovoitto näyttää alkuvuonna ­kertyneen keskuskaupunkien sijasta niitä lähellä oleviin kuntiin. Pitkään jatkunut trendi on siis kääntynyt, ja isoja kysymyksiä ovatkin etätyön yleistymisen ja ­vakiintumisen vaikutukset asumiseen ja rakentamiseen tulevina vuosina.

Etätyön yleistymistä on ennakoitu jo pidempään, mutta COVID-19-pandemian puhkeaminen kevättalvella 2020 nopeutti kehitystä dramaattisesti – ja etätyöstä on tullut useille valkokaulustyöläisille ”uusi normaali” useissa länsimaissa ja erityisesti Suomessa. Teknologinen kehitys ja teknisten työvälineiden osaamisen hyödyntäminen ovat edistyneet ja vakiintuneet jo sellaiselle tasolle, että merkittävä osa normaaleista kokouksista – varsinkin vakiintuneiden osapuolten kesken – voidaan nykyisin sujuvasti toteuttaa etäyhteyksin. Tosin kattavampaa tutkimusta tiimidynamiikasta, hiljaisen tiedon siirtymisestä, innovaatioista jne. joudutaan vielä odottamaan, mutta toisaalta ainakin puhetta kuuluu jopa ainutlaatuisesta tilaisuudesta uudenlaisesta keskittyä omaan työhön ja siten tuottavuuden kasvattamisen mahdollisuudesta asiantuntijatyössä. Perusväittämänä voitaneen silti esittää, että etätyö vakiintui nopeasti alkuvuonna 2020 eikä paluuta vanhaan tule enää tapahtumaan täysimääräisesti koronaviruspandemian jälkeen.

Koska työntekemisen tapa muuttuu, on syytä kysyä, miten tämä tulee vaikuttamaan asumiseen ja edelleen pidemmällä aikavälillä myös rakentamiseen? Perinteisessä MAEL-mallissahan katsotaan maankäyttöä asumisen, elinkeinojen ja liikenteen näkökulmista. Nyt aktiviteetit elinkeinotoiminnassa näyttävät muuttuvan nopeasti. Fyysisen työpaikan tai -pisteen sijainti tai erityisesti sen käyttöaste muuttuivat nopeasti, mutta tässä ei silti lähdetä väittämään, että toimistotalojen paikkoja pitäisi muuttaa, vaan pikemmin käydä keskustelua siitä, miten etätyön yleistyminen vaikuttaa asumiseen ja asuntojen rakentamisen tarpeeseen. Toimistojen mitoituksesta ja käyttömalleista kannattaa kyllä tehdä oma analyysinsä. Esimerkiksi Helsinkiin juuri avattu toimiston ja majoitustilan yhdistelmä on mielenkiintoinen resurssitehokkuuteen pyrkivä konsepti, ja vaikka toimistolla ei jatkossa oltaisikaan 8 tuntia joka arkipäivä, moni voi kaivata väljempää työpistettä. Ja erilaisille tilapäisille työpisteille on varmaan oma kysyntänsä

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Author

Vastaa