Kehitetyssä kiinteistönhuollon opetuksen VR-sovelluksessa käyttäjä tutustuu tilan kohteisiin ja niiden ominaisuuksiin, katsoo toimintoja koskevia opetusvideoita ja suorittaa tehtäviä, joissa tilan kohteita pitää paikallistaa.
TEKSTI: JUHO-PEKKA VIRTANEN, ARI LAITALA, PÄIVI SUIHKONEN, HANNU HYYPPÄ, MARIKA AHLAVUO, ARTTU JULIN JA MATTI KURKELA
Virtuaalitodellisuus (VR) on kypsynyt opetusteknologiaksi, joka mahdollistaa tekemällä oppimisen uusilla virtuaalisilla tavoilla. Hyödyntämällä rakennetun ympäristön 3D-malleja virtuaalitodellisuuden sovelluksissa myös kiinteistöalan koulutus voi saada merkittävän uuden resurssin.
Suomessa digitalisaatio on rakennus- ja kiinteistöalalla totuttu näkemään sisäisten prosessien digitalisointina ja palveluiden sähköistämisenä. Digitalisaation käytännön esimerkit, kuten etäluettavat anturit kiinteistöhuollossa ja digitaaliset tietomallit suunnittelussa, parantavat tehokkuutta ja tuottavat siten kustannussäästöjä. Digitalisaatio antaa myös mahdollisuuden toteuttaa ennakkoluulottomasti uutta liiketoimintaa synnyttäviä ratkaisuja. Ne muuttavat alaa ja toimintaa laajemmin, mutta vaativat onnistuakseen panostusta uudenlaiseen osaamiseen sekä yksilön ja ryhmien että organisaatioiden osalta.
Kiinteistöjen ja teollisuuden kunnossapidon koulutuksen haasteena on, että monet käytännön työn ympäristöt, kuten rakennusten konehuoneet ja tekniset tilat, ovat saavutettavuudeltaan ongelmallisia sekä asentajalle että opiskelijalle. Opetuksessa kaivataankin akuutisti työkaluja, jotka mahdollistaisivat näihin ympäristöihin tutustumisen etänä, ilman fyysistä paikallaoloa.
Pelillistyvä koulutus motivoi oppimaan
Pelillistyvä koulutus on koettu motivoivaksi keinoksi opettaa. Se vaatii kuitenkin välittömän palautteen saantia ja balanssin saavuttamista pelaamisen ja oppimisen välillä. Visuaalisuuden ja havainnollisuuden merkitys on korostunut erityisesti silloin, kun digitaalisia aineistoja käytetään itsenäiseen opiskeluun. Vähitellen kaikille avoimet verkkokurssit, MOOCit ja vuoden 2020 pandemia ovat muuttaneet käsitystä etäoppimisesta. Valitettavan usein etäopetusympäristöt ja videoneuvottelutyökalut kuten Teams, Zoom ja Moodle ovat edelleen vallitsevat työkalut. Se kuinka teknologiat ja sisältö tukevat tavoitteita ja motivaatiota, tekee etäoppimisesta joko edistynyttä tai pakkopullaa. Etäoppiminen on parhaimmillaan ajasta ja paikasta riippumatonta ja mahdollistaa kertaamisen.
Kysymys opetuksen digituotteista ja oppimisesta tiivistyykin paljolti siihen, kuinka hyvin opettajat ja oppijat saavat yhteisymmärryksen digitaalisen sisällön käyttökelpoisuudesta ja hallinnasta, osaamisvajeesta sekä digitaalisesta kommunikoinnista. Sisällöntuotannon osalta erilaisten medioiden ja aineistojen yhdistäminen, tekijänoikeudet ja digitaalisen tekniikan luova käyttö ja ulkoasu ovat ratkaisevan tärkeät.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
