Kuntasektorin kiinteistökannan energiatehokkuusperusteinen salkutus ESCO-palvelujen hyödyntämiseksi

TEKSTI: KATARIINA PENTTILÄ
Uusiutuva energia ja ­energiatehokkuus ovat läsnä kaikkialla. Kokeiluja ­tehdään kunnissa ja yrityksissä. ­Jokainen ­kolmannen asteen oppilaitos ja ­tutkimusinstituutti on jollain tapaa ­tekemisissä tulevaisuuden energia­ratkaisujen kanssa. Tahtotila on ­yhteinen, mutta toteutuksen esteenä on usein raha.

Kustannukset ovat suuria, ja välittömiä toimenpiteitä vaativia kohteita on liikaa, jotta voitaisiin tehdä kestäviä elinkaariajatteluun pohjautuvia ratkaisuja. Muutos on hidasta, kun toimenpiteitä joudutaan priorisoimaan vuosiksi eteenpäin.

ESCO-palvelumalli (Energy Service Company, ESCO-palveluyritys) tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa energiatehokkuustoimenpiteitä nollainvestoinnein ja hyvin alhaisin resurssikustannuksin. Tätä ennen kiinteistösalkku on voitava arvioida faktaperusteisesti. Tässä artikkelissa esitellään käytännön askeleet arvioinnin toteuttamiseksi, ESCO-palvelumallin pääperiaatteet ja toiminnalliset vaihtoehdot, sekä kootaan kuntasektorin hyviä kokemuksia jo toteutuneista ESCO-hankkeista.

Energiatehokkuus puhuttaa ja aktivoi. Perustetaan verkostoja, tehdään suunnitelmia ja pilotoidaan. 2008 perustettu HINKU-verkosto on tästä erinomainen esimerkki1. Verkostoon kuuluu jo yli 70 kuntaa ja 4 maakuntaa. Verkoston tavoitteena on 80% päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta1. Verkoston toimintaan pääsee mukaan täyttämällä HINKU-kriteerit, mm. energiatehokkuussopimusten osalta1. Verkosto tarjoaa jäsenilleen tukea ja tiedonvaihtoa, päästölaskentapalveluita ja näkyvyyttä. Moni kunta hyödyntääkin HINKUa markkinoinnissaan.

Kunta-alan energiatehokkuussopimuksella tarkoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välistä sopimusta energian tehokkaammasta käytöstä. Motivan mukaan vuoden 2020 sopimustoiminnan erityisenä tavoitteena on saada kuntia mukaan siten, että päästäisiin nykyisestä 71 %:sta 75 %:n kattavuuteen, suhteutettuna Suomen asukaslukuun. Energiatehokkuussopimustoiminnalla tehostetaan energiankäyttöä samalla vähentäen hiilidioksidipäästöjä. Toiminta on systemaattisen raportoinnin ansiosta todennettavissa. Edellisen (2008–2016) sopimuskauden säästöt olivat n. 15,9 TWh ja 4,7 tn CO2-eq. On tärkeää huomata, että säästöt eivät synny ilman investointeja, ja pelkästään 2018 investointien kokonaisarvo oli 14 M€, energiansäästöjen ollessa 87 GWh.2

Koska energiatehokkuusinvestointien takaisinmaksuajoissa on kyse useista vuosista, pisimmillään yli kymmenestä vuodesta, on keskeistä tunnistaa, että investoinnit ovat kertakuluna varsin merkittävä kulu, eikä kuntasektorilla ole useinkaan tarvittavia rahallisia ja osaamisperusteisia resursseja. Pahimmillaan tästä muodostuu kestämätön kehä, jossa kunnan rakennuskannan kunto huononee ja lopulta niiden arvo laskee. ESCO-mallin ymmärtäminen ja siitä hyötyminen edellyttää kunnan perehtyneisyyttä ja paneutumista kyseiseen liiketoimintamalliin. Rakennusalan siiloutuneisuus ja lyhytnäköiset ratkaisut osaltaan heikentävät kuntien kykyä tehdä pitkäjänteistä energiatehokkuustyötä.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Author

Vastaa