Kymmenestuhannesosa

TEKSTI: ARI LAITALA
Jos ilmakehästä otetaan keskimääräinen 10 000 molekyylin otos, on joukossa noin 4 kpl CO2-molekyyliä. Nykyinen tilanne olisi vielä juuri ja juuri hallittavissa järjellisin kustannuksin ja ilman peruuttamattomia muutoksia luonto- ja rakennetussa ympäristössä. Ilmakehän CO2-pitoisuus näyttää kuitenkin jatkavan kasvuaan – koronastakin huolimatta. Jarrutus näyttää siis menevän pitkäksi, joten on aika ryhtyä kysymään, millä keinoin ryhdymme poistamaan hiilidioksidia ilmakehästä.

CO2-asiat ilmakehässä olivat mallillaan vielä noin 70 vuotta sitten. Tuolloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli lähempänä lukemaa 300 ppm (parts per million). Toisen maailmansodan jälkeen fossiilisten polttoaineisiin perustuva teollisuus alkaa kuitenkin kasvaa globaalissa mitassa. Samalla ilmakehän CO2-pitoisuus alkaa nousta kiihtyvällä vauhdilla. Neljänsadan ppm:n raja ylitettiin vuonna 2015.

Keeling curve

Tieteellinen kiinnostus ilmakehän CO2-pitoisuutta alkaa vähitellen saada ilmaa siipiensä alle 1950-luvulle tultaessa. Alan varhainen pioneeri on Charles Keeling (1928–2005). Keelingin väitöskirja 1953 oli kemian alalta, mutta väitöstyönsä ohella hän opiskeli myös geologiaa. Väitöstyön jälkeen useimmat hänet kurssikavereistaan suuntasivat öljyteollisuuden palvelukseen, mutta Keelingillä ”oli vaikeuksia nähdä itsellään tämän kaltaista tulevaisuutta”. Väitöstyönsä jälkeen hänen onnistui kehittää Caltechissa mittauslaite, jolla ensimmäisen kerran pystyttiin tekemään luotettavia ja pysyviä havaintoja ilmakehän CO2-pitoisuuksista.

Keelingin johdolla aloitetaan alailmakehän CO2-pitoisuuden mittaukset Mauna Loan tutkimusasemalla 1958 Havaijilla. Mittaukset aloitetaan myös Etelämantereella, mutta rahoitus on pian katkolla, vaikka Keeling pystyy osoittamaan vuoden 1960 artikkelissaan mm. CO2-pitoisuuden kausivaihtelun. Rahoittavalta taholta tutkimusta pidetään rutiinina ja mittaukset Etelä-mantereella joudutaan lopettamaan. Mittaustyötä Mauna Loalla pystytään kuitenkin jatkamaan ja mittausasema on nyt pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut alailmakehän CO2-pitoisuutta mitannut mittausasema.

Mittausten merkitys on laajemmin tunnustettu vasta vuosikymmeniä sen aloittamisen jälkeen. Harvardin yliopiston tieteenhistorian professori Naomi Oreskes on sanonut, että Keeling curve on yksi 1900-luvun tärkeimpiä tieteellisiä töitä.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Ari Laitala Author

Vastaa