Rantaraittilunastus ruotsalaisittain

TEKSTI: MIKAEL STILL

Ruotsin Maankäyttö-lehteä vastaavassa Samhällsbyggaren-julkaisussa oli numerossa 1/2020 mielenkiintoinen juttu eräästä oikeustapauksesta. Tapaus koski pääosin korvauksen määrää, kun rantarakennuspaikasta lunastettiin koko ranta yleiseksi alueeksi kunnan omistukseen. Tapaus vastaa siis Suomessakin tyypillistä ”rantaraittilunastusta”.

Ruotsissa kaavaan perustuvat lunastukset tehdään Maanmittauslaitoksen (Lantmäteriet) toimesta kiinteistönjärjestelytoimituksessa (fastighetsreglering). Toimituksessa alueet liitetään kunnan ennestään omistamaan yleiseen alueeseen. Korvauksen määräämisessä noudatetaan Ruotsin lunastuslain (Expropriationslag 1972:719) säännöksiä.

Toimituspäätökseen voi hakea muutosta Maa- ja ympäristöoikeudesta (Mark- och miljödomstolen) joka toimii käräjäoikeuden yhteydessä Suomen maaoikeuden tapaan. Muutoksenhaku siitä eteenpäin tapahtuu Maa- ja ympäristöylioikeudesta (Mark- och miljööverdomstolen), joka toimii hovioikeuden yhteydessä. Maa- ja ympäristöylioikeuteen valittaminen on mahdollista vain, jos oikeus antaa valitusluvan.

Ruotsin lunastuslain 4. luvun 1 § 1 mom mukaan koko kiinteistön lunastustilanteessa korvaus (löseskilling = kauppahinta) on määrättävä vastaamaan kiinteistön markkina-arvoa. Kun kiinteistöstä lunastetaan osa, korvausta on määrättävä sen verran kuin kiinteistön markkina-arvo pienenee lunastuksen takia (intrångsersättning). Kun korvaus on määrätty, siihen on laskettava 25 %:n lisäkorvaus. Alla olevassa tapauksessa arvot ja korvaus on ilmoitettu ilman tätä lisäkorvausta. Kuten Suomessakin, lunastavan yrityksen vaikutus arvoon on jätettävä huomioitta.

Tapauksen tausta

Kyse oli noin 7 000 m2:n suuruisesta rantarakennuspaikasta, jossa sijaitsi kaksi asuinrakennusta. Kuriositeettina voi mainita, että toiselle niistä ei ollut rakennuslupaa, vaan erillinen pesutupa oli luvatta muutettu asuinrakennukseksi. Lunastettavat alueet oli osoitettu yleisiksi alueiksi asemakaavassa, jolloin myös lunastusoikeus oli syntynyt. Näin ollen omaisuus tuli arvioida kaavan ulkopuolisena rantarakennuspaikkana.

Lunastustoimituksessa lunastettiin kiinteistön koko ranta-alue (mutta vesialue rannan edustalla jäi kuulumaan kiinteistölle) ja sen lisäksi kiinteistön sivu- ja takaosassa lunastettiin pieniä alueita katualueiksi. Vielä kiinteistön halki perustettiin rasite maanalaista vesi- ja viemärijohtoa varten ja takaosassa rasite tienpiennarta, käytännössä tieoikeuden leventämistä varten.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa: