3D-paikkatieto, pistepilvet ja älykkäät kaupungit

TEKSTI: JUHO-PEKKA VIRTANEN, HARRI KAARTINEN, ARTTU JULIN, TONI RANTANEN JA HANNU HYYPPÄ
Älykkäistä kaupungeista on ­puhuttu jo yli kaksi vuosikymmentä. Tänä ­aikana sekä teknologia että kaupungit itse ovat kehittyneet merkittävästi. ­Paikkatietoteknologialla on koko t­ämän kehityksen ajan ollut merkittävä ­rooli älykkään ­kaupungin osana. Mitkä ovat alalla ajankohtaisia tutkimus- ja ­kehitysaiheita ja kuinka ne tukevat ­älykkään kaupungin kehitystä?

Älykkään kaupungin (eng. “smart city”) käsite alkoi tutkimuskirjallisuudessa yleistyä 2000-luvun alussa. Osin saman sisältöisiä konsepteja oli toki esitetty aikaisemminkin, esimerkiksi “wired city” (Dutton, 1987) viittasi erityisesti ICT-yhteyksien kehittämiseen osana kaupunkia. Samaan aikaan älykkäiden kaupunkien kanssa puhuttiin myös esimerkiksi digitaalisista kaupungeista (eng. “digital city”) joissa usein keskityttiin enemmän kaupungin digitaalisen rekonstruktion tuottamiseen.

Alkuvaiheessa monia älykkäiden kaupunkien visioita leimasi melko voimakas ICT-keskeisyys. Yksinkertaisimmillaan älykäs kaupunki määriteltiin kaupungin teknisen infrastruktuurin digitalisoinnin kautta. Johtoajatuksena oli, että digitaalisen suunnittelun, rakenteiden sensoroinnin, järjestelmien verkottamisen, etäohjauksen ja algoritmeihin perustuvan päätöksenteon kautta kaupungista kokonaisuutena tulisi tehokkaammin toimiva, tilannetietoinen ja lopulta älykäs (ks. Hall et al., 2000).

Melko pian älykkään kaupungin käsitettä alettiin myös kritisoida. Jälkikäteen voidaan todeta, että yksi selkeistä ongelmista oli, ettei älykkäällä kaupungilla ollut täsmällistä, laajasti hyväksyttyä ja rajaavaa määritelmää. Hollands (2008) kritisoi älykkäitä kaupunkeja ICT-keskeisyydestä ja totesi ettei kaupunki voi pelkästään omasta toimestaan “julistautua älykkääksi”. Myöhemmissä kirjoituksissa älykkääseen kaupunkiin on yhdistetty esimerkiksi “big datan” ja päätöksenteon elementtejä (Bibri & Krogstie, 2020). Tämä kehitys voidaan nähdä myös siten, että älykäs kaupunki on käsitteenä laajentunut koskemaan paljon kattavammin kaupungin toimintaa, päätöksentekoa ja politiikkaa kuin alkuperäiset ICT:hen ja kaupungin fyysiseen infrastruktuuriin keskittyneet visiot.

Kaupunkien 3D-kartoituksen kehitys palvelee myös älykästä kaupunkia

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Author

Vastaa