Maanalainen lunastus – Case Länsimetro

TEKSTI: MIKAEL STILL
Tämä on maanalaisia ­lunastuksia käsittelevän kolmiosaisen ­juttusarjan viimeinen osa, ­jossa ­kerrotaan Länsimetron ­lunastuksessa sovelletuista korvausperiaatteista Espoon kaupungin ­alueella. Juttusarjan aikaisemmat osat on kirjoitettu Pia Mäkilän ­kanssa ja julkaistu Maankäytön numeroissa 2/2019 ja 3/2019.

Länsimetron lunastus perustui maanalaiseen asemakaavaan, joka sai lainvoiman alkuvuonna 2010. Kyse oli siis maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta lunastuksesta. Kaavassa oli osoitettu metrolinjaus ja asemapaikat sekä määritelty, miltä osin kaava sallii rakenteita maan pinnalle asti (esim. asemat, uloskäynnit, tuuletus- ja muut kuilut jne.) ja miltä osin sallitaan rakenteita vain maan alle. Tässä jutussa referoitu osuus koskee Espoon kaupungin alueella olevaa metrolinjaa Helsingin rajalta Matinkylään, jossa metron liikennöinti alkoi loppuvuonna 2017.

Lunastuksen peruste oli maankäyttö- ja rakennuslain 96 §, jonka mukaan kunta saa asemakaava-alueella ilman erityistä lupaa lunastaa sellaisen yleisen alueen sekä sellaisen yleisen rakennuksen asemakaavan mukaisen tontin, joka asemakaavassa on tarkoitettu kunnan laitokselle tai kunnan muihin tarpeisiin. Pykälän toisen momentin mukaan tätä on noudatettava myös, kun käyttöoikeutta rajoitetaan asemakaavassa alueella, joka kaavassa on osoitettu käytettäväksi kunnan tarpeisiin maanalaista rakentamista varten.

Maanalainen käyttörajoitus oli pääsääntöisesti määritelty siten, että se alkaa 5 m kunkin kiinteistön (tontin) maanpinnan alimman kohdan alapuolelta ja jatkuu siitä alaspäin. Maan pinnalle asti ulottuvat tuuletus- ja muut kuilut on pyritty sijoittamaan kaupungin omalle maalle. Asemat ja uloskäynnit sijoittuvat sekä kaupungin että yksityisten tonteille. Asemakaavassa on määrätty, mitä rakenteita saa sijoittaa maanpintaan asti ulottuvan käyttöoikeuden alueelle, yhtenä esimerkkinä tällaisesta kaavamääräyksestä on ”Metroaseman laituritasoa, lippuhallia ja sisäänkäyntihallia varten varattu tila suojavyöhykkeineen. Rakennusalalle saa sijoittaa myös maanpinnalle johtavat sisäänkäynnin vaatimat tilat, laitteet ja yhteydet”.

Espoon alueella metrolinja kulkee mm. Keilaniemen, Otaniemen, Tapiolan ja Matinkylän tehokkaasti rakennettujen alueiden kautta. Niiden välissä on pientalovaltaista aluetta, asuinkerrostaloaluetta, puistoaluetta jne. Kaikkiaan tällä osuudella lunastus koski noin 300 eri yksikköä, joista lukumääräisesti aika moni on kaupungin omistamia katu- ja puistoalueita.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Author

Vastaa