Vakinaistuva etätyö muuttaa pysyvästi yhteiskuntaa – ekologisemman asumisen mahdollisuudet?

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN
Etätyön jäädessä jossain määrin normaaliksi tekemisen malliksi ­osalle työntekijöitä, sillä saattaa olla merkittäviä ­vaikutuksia tulevaisuuden yhdyskuntarakenteisiin ja asumiseen.

Moni suomalainen unelmoi omakotitalosta ja nyt sen toteutuminen näyttää uudella tapaa mahdolliselta. Pieni puinen rakentaminen voi olla myös ekologista ja näistä tuotteista voi syntyä uutta tuotetta myös vientiin. Kannattaisiko pientalotontteja tarjota enemmän vastaamaan tähän kysyntään?

Moni uskoo pahimman pandemian hellittävän nyt rokotuskattavuuden yleistymisen vuoksi länsimaissa. Tottumus digitaalisiin etätyövälineisiin ja -käytäntöihin tullee kuitenkin vaikuttamaan siihen, että kaikissa töissä ei palata enää toimistolle jokaisena arkipäivänä, millä tullee edelleen olemaan vaikutuksia asumiseen ja työmatkaliikkumiseen. Niillä ihmisillä, joilla työpaikka ja -aika muuttuvat entistä joustavammiksi, asumisen sijainnin merkitys ei välttämättä enää olekaan viimeisen kilometrin suhteen niin merkittävä. Tämä johtanee edelleen myös nk. monipaikkaisuuden kasvuun, jolloin osa viikosta tai vuodesta oleillaan ja työskennellään kakkosasunnolta käsin.

Tämä ei tarkoita vielä sitä, että kaupungistumiskehitys olisi päättynyt, mutta se on kuitenkin oleellisesti hidastunut ainakin Suomessa ja Ruotsissa. Vaikka näissä maissa onkin ollut erilaiset lähestymistavat pandemian hoitoon, voimme kuitenkin todeta tilastoista samankaltaista kehitystä molemmissa maissa, joten ilmiö lienee laajemminkin länsimaita koskettava. Toisaalta niin Suomi kuin erityisesti Ruotsi ovat kansainvälisessä vertailussa pitkälle kaupungistuneita yhteiskuntia, joissa ”kaupungin imu” on saatettu paikoin jopa ymmärtää väärin: kaupunkeihin on nimittäin muutettu suurimmaksi osaksi työn perässä – ei kulttuurin tai vastaavan vapaa-ajan aktiviteettien takia. Luonnonlaiksi hoettu asia on syytä ymmärtää faktapohjaisesti; ja nyt etätyön myötä yksi keskeinen kaupungistumisen ajuri on muuttunut. Tämä antaa mahdollisuuden kehittää yhteiskuntaa ”asiakaslähtöisesti”: ainakin suomalaisista valtaosa haluaa asua omakotitaloissa, jos siihen muutoin on mahdollisuus.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Kirjoittaja

Vastaa