Maapolitiikan nykytila yksissä kansissa

TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM, TUULIA PUUSTINEN, TEA LÖNNROTH, HEIDI FALKENBACH, ARI EKROOS, MARTTI HÄKKÄNEN, JEREMIAS KORTELAINEN, NOORA LUOMALA, SALLA RAUSMAA JA MIA TOIVANEN
Maapolitiikkaa ­käsitteleviä ­suomenkielisiä tutkimuksia on ilmestynyt vain ­harvakseltaan viime vuosina. Ennen ­kaikkea on ­puuttunut ­suomalaista ­maapolitiikan ­kenttää ­kokonaisvaltaisesti ­kuvaava ­julkaisu. Kesäkuussa 2021 ­julkaistu tutkimusraportti “Maapolitiikan nykytila ja tulevaisuus: Keinot, ­vaikuttavuus, avoimuus ja hyväksyttävyys” vastaa osaltaan tähän tarpeeseen.

Julkaisu on osa valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa, ja hankkeen ohjausryhmään osallistuivat ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, oikeusministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Tutkimuksen toteutuksesta vastasivat yhteistyössä Aalto-yliopisto ja Owal Group Oy. Tutkimus kulki laajemmin kuntien maankäyttöpolitiikkaa tutkivan poikkitieteellisen Smartland.fi-hankkeen kyljessä, mikä osaltaan mahdollisti huomattavan suuren ja syväluotaavan haastatteluaineiston keruun.

Raportti on sisällöltään laaja. Siinä tarkastellaan maapolitiikan keinovalikoiman käytön ja toimivuuden lisäksi myös maapolitiikan tavoitteenasetantaa, maapolitiikan vaikutusketjuja, sekä maapolitiikan seurantaa ja raportointia. Koko tutkimusta läpäiseviä teemoja olivat maapolitiikan avoimuus ja tasapuolisuus, jotka ovat keskeisiä elementtejä maapolitiikan hyväksyttävyydessä eri sidosryhmien näkökulmasta. Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa tämän julkaisun tapauksessa myös sitä, että tarkastelun painopiste ei ollut ainoastaan kasvavilla kaupunkiseuduilla. Lähtökohtana oli tarkastella maapoliittiselta ympäristöltään erityyppisiä kuntia – väkiluvultaan pieniä, keskisuuria sekä suuria kuntia, sekä väestöltään kasvavia että supistuvia kuntia. Lisäksi raportissa pyritään laajentamaan näkökulmaa myös kuntatoimijoiden ulkopuolelle.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Author

Vastaa