Kyetäänkö ilmastokatastrofi torjumaan? Hiilensidonta ja metsien merkitys

TEKSTI: KARI SILFVERBERG
Maapallon ilmakehän hiilidioksidi­pitoisuus on jatkanut nopeaa ­kasvuaan ­huolimatta jo yli 30 vuotta ­kestäneestä globaalin ilmastopolitiikan ­sopimus­prosessista ­ihmisyhteisöjen ­kasvi­huonekaasupäästöjen ­hillitsemiseksi. Tammikuussa 2022 ilmakehän ­hiilidioksidipitoisuus oli keskimäärin 418 miljoonasosaa (ppm), kun se oli ­esiteollisella kaudella 280 miljoonasosaa.

Johtavien ilmastotutkijoiden arvion mukaan hallitsemattomaksi riistäytyvän ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää sekä nopeaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä että tehokasta ilmakehän hiilidioksidin poistamista eli hiilensidontaa. Hiili­dioksidipitoisuus tulisi saada laskemaan 1970-luvun tasolle 350 miljoonasosaan.

Erilaisia keinoja ilmakehän liiallisen hiilidioksidin sitomiseksi on ideoitu ja tutkittu 1990-luvulta lähtien. Tehokkain ja turvallisin hiilensidonnan keino on biosfäärin luontaisten hiilinielujen vahvistaminen: puuston, kasvillisuuden ja maaperän hiilensidonnan lisääminen kasvattamalla uusia metsiä, lisäämällä nykyisten metsien ja puuston biomassaa ja tehostamalla metsien suojelua ja kestävää käyttöä. Myös viljelymaiden hiilensidontaa voidaan parantaa muun muassa peltometsäviljelyn keinoin ja lisäämällä biohiiltä maaperään. Tällaisella hiilinielujen vahvistamisella tulisi lähivuosikymmeninä siirtää noin 150 miljardia tonnia (gigatonnia) hiiltä ilmakehästä metsiin, muuhun biomassaan ja maaperään. Puubiomassan hyödyntämisessä tulee suosia pitkäaikaista hiilen varastointia pysyviin puurakenteisiin sekä pitkän elinkaaren omaaviin puutuotteisiin ja puusta jalostettuihin tuotteisiin.

Maapallon viimeisimmän jääkauden päätyttyä noin 10 000 vuotta sitten oli luonnonmetsien biomassassa alkuainehiiltä noin 850 gigatonnia ja ilmakehässä vastaavasti noin 550 gigatonnia. Hiilen kierto biosfäärissä oli vuosituhansien ajan tasapainossa. Ilmakehään vapautunut hiilidioksidi sitoutui takaisin kasvavaan biomassaan kasvien yhteyttämisprosessissa, liukeni meriin ja sitoutui merieliöiden biomassaan. Muutamassa vuosisadassa ihmiskunnan toiminta on kuitenkin muuttanut maapallon hiilen kiertoa niin, että 2010-luvulla metsien biomassan hiilen määrä oli pudonnut noin 550 gigatonniin ja ilmakehän hiili vastaavasti lisääntynyt noin 850 gigatonniin. Ilmakehän hiilidioksidin lisäys on peräisin sekä metsien häviämisestä ja muista maankäytön muutoksista että ihmisyhteisöjen kasvihuonekaasupäästöistä, joiden nopea kasvu alkoi teollistumisen myötä 1700-luvun puolivälissä fossiilisten polttoaineiden käytön yleistyessä.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Author

Vastaa