TEKSTI: TUULIA PUUSTINEN – HEIDI FALKENBACH – ARI EKROOS – SEPPO JUNNILA – PAULIINA KRIGSHOLM – TEA LÖNNROTH
Ilmastonmuutoksen huomioiva maapolitiikka edellyttää systeemiajattelua ja koko maankäyttöpoliittisen prosessin huomioimista – strategisista linjauksista lähtien.
Pariisin ilmastosopimus sekä valtiotason ja kuntien omat, kunnianhimoiset hiilineutraalisuustavoitteet edellyttävät nykyistä tehokkaampia toimenpiteitä ja ohjauskeinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi myös maankäytön sektorilta (esim. Ekroos et al. 2018; Hallitusohjelma 2019; Falkenbach et al. 2021). Vaikka maankäytöllä on huomattavia suoria ja epäsuoria vaikutuksia hiilipäästöjen määrään, siihen liittyvän sääntelyn rooli vaikuttaa olevan jossain määrin rajallinen ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta. Esimerkiksi lainsäädäntö ei edellytä ilmastonmuutoksen hillintää maankäyttöpolitiikan tavoitteena.
Maapolitiikka on keskeinen osa kunnan maankäyttöpolitiikkaa. Tämän artikkelin tavoitteena on selventää, miten suomalaiset kunnat huomioivat ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen maapolitiikassaan. Kunnan maapolitiikaksi kutsutaan niitä tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla se pyrkii hallitsemaan ja kehittämään maankäyttöä kunnan alueella parhaaksi katsomallaan tavalla (Falkenbach et al. 2021). Maapoliittiset instrumentit kattavat kunnan maanhankintaan, tontinluovutukseen sekä kaavojen toteuttamisen, kuten monen tyyppisiin sopimuksiin, liittyvät toimenpiteet. Maapolitiikan perustana on kuntien niin sanottu kaavoitusmonopoli.
Tutkimuksen aineisto koostuu 30 Suomen väkiluvultaan suurimpiin kuuluvan kunnan ilmastostrategioista (N=24), maapoliittisista ohjelmista tai linjauksista (N=27) sekä maapolitiikan asiantuntijoiden haastatteluista (N=30). Tutkimushaastattelut toteutettiin osana Smartland.fi-tutkimusprojektia vuonna 2020. Menetelminä käytettiin asiakirja-analyysiä sekä haastatteluaineiston laadullista sisällönanalyysiä. Kaksiosaisessa asiakirja-analyysissa tutkittiin ensin, miten maapolitiikka näkyy kuntien ilmastostrategioissa. Toiseksi analysoitiin, miten ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen huomioidaan kuntien maapoliittisissa ohjelmissa. Tuloksia validoitiin ja täydennettiin lopuksi haastatteluaineiston laadullisella sisällönanalyysillä niiden maapolitiikan keinojen osalta, joilla ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään käytännössä (kuva 1).
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Maapolitiikka ja ilmastonmuutos
