Hiilineutraali taloyhtiö

TEKSTI: ARI LAITALA
Digitaalisilla 3D-kaupunkimalleilla on ominaisuuksia ja tietosisältöjä, jotka voivat tukea monella tapaa käytännönläheistä rakennetun ympäristön vähähiilisyystyötä – myös taloyhtiöiden massiivisessa kiinteistökannassa.

Viime kuukausien uutistulvassa laajimman näkyvyyden on vallannut energiaan liittyvä uutisointi, vaikka muustakaan uutisaineistosta ei ole ollut pulaa. Sähkösopimuksista, hinta-arvailuista ja erilaisista selviytymiskeinoista on vähitellen päästy myös taustoittavampaan uutisointiin, kuten markkinamekanis­mien analysointiin ja tulossa oleviin uusiin teknologioihin. Tarjolla on ollut suorastaan energia-asioiden kansankorkeakoulu.
Hiukan vähemmälle huomiolle on jäänyt energiajärjestelmän dekarbonisaatio, joka ottaa nyt jättiloikkia eteenpäin. Dekarbonisaatio – siis fossiilisista polttoaineista irtautuminen – on kiihtynyt ennen näkemättömään vauhtiin niin käytännön toimissa, kuin suunnittelupöydillä, investointivarauksissa ja tutkimussektorillakin.
Ilmastonmuutos edelleen perumatta
Ilmastonmuutos on viime kuukausina antanut väkeviä muistutuksia itsestään, kesän osuessa pohjoiselle pallonpuoliskolle. Uutistilaa ovat saaneet sään ääri-ilmiöt. Kuivuvat järvet, vesialtaat ja jokiuomat. Myrskyt, sateet ja tulvat. Tappavat lämpöaallot.

Näiltä ilmiöiltä suojautumisen kustannukset alkavat myös vähitellen konkretisoitua. Tuhotulvien ja myrskyn jälkien korjaaminen aiheuttaa valtavia kustannuksia. Keski-Euroopassa jokikuljetuksille on kuivuuden johdosta jouduttu hakemaan korvaavia – kalliimpia – kuljetusmuotoja. Ranskassa alentuneet vedenpintatasot ovat vaikeuttaneet ydinvoimaloiden jäähdytysveden saantia niin, että sähköntuotantoa on jouduttu rajoittamaan.

Berliinissä heinäkuussa puhunut YK:n pääsihteeri António Guterres muistutti siitä, kuinka vähän aikaa korjaaviin toimenpiteisiin on. Guterres jatkoi sen alleviivaamista, että käsillä on ratkaisevat vuodet. Lisää pontta Guterresin sanoille ovat tuoneet viimeaikaiset uutiset siitä, miten napa-alueiden lämpeneminen ei näytäkään olevan kaksi kertaa muuta lämpenemistä nopeampaa vaan pikemminkin nelinkertaista.

Tämä saa esittämään kysymyksen siitä, onko lämpeneminen jo niin nopeaa, että nykyiset mallit eivät pysty sitä enää ennakoimaan. Varsinkin napa-alueilla ilmastonmuutoksen mekanismiin liittyy monenlaisia toisiaan ruokkivia vaikutuksia. Alkaako käsillä olla se pelätty hetki, jonka jälkeen itseään kiihdyttävää kierrettä ei pystytä enää pysäyttämään. Olemmeko lopulta tulossa sen äärelle, että hiilidioksidin massiivinen poistaminen ilmakehästä erilaisin CO2-imurein tulee välttämättömäksi.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Ari Laitala Kirjoittaja

Vastaa