TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS
Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita.
Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti vahvistetun jaon kautta kahdesta tai useammasta yhdistetystä maakirjatalosta muodostettu ja joka siis sisältää osia eri talonnumeroista, nyt voimassa olevan maanosittamisasetuksen mukaan jakaa?
Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti vahvistetun jaon kautta kahdesta tai useammasta yhdistetystä maakirjatalosta muodostettu ja joka siis sisältää osia eri talonnumeroista, nyt voimassa olevan maanosittamisasetuksen mukaan jakaa?
Kysymyksen alusti hra Behnberg Turun maamittariklubin puolesta seuraavalla kirjallisella lausunnolla:
Koska varsinkin Turun ja Porin läänissä ja ehkä muissakin aikaisempaan asutuissa osissa maatamme löytyy semmoisia isojaon kautta syntyneitä maanviljelystiloja, jotka ovat kokoonpannut useammista maakirjataloista, sekä sittemmin täten syntyneet maatilat käsitelty vanhoissa isojaoissa yhtenä, niin sanoakseni isojako- tahi maanviljelystilana ynnä semmoisina tulleet lainvoiman voittaneiksi, tarkastetuiksi ja vahvistetuiksi, ja kun nykyinen mielipide on se, että isojaoissa on käsiteltävä isojako-taloina ainoastaan yhdestä maakirjatalosta tahi sen osasta muodostetut tilat, jota käsitettä myöskin 1895 vuoden maanosittamisasetuksen ja sen motiivien yleisesti katsotaan vahvistavan, on kysymys herätetty, saadaksemme selkoa ja varmuutta siihen, miten maanositukset oikeastaan ovat toimitettavat useasti mainitulla tavalla kokoonpannuilla isojaon kautta syntyneillä tiloilla. Voidaksemme vastata ylläolevaan kysymykseen, tulee meidän ensiksi ottaa selkoa siitä, milloinka katsotaan lailliseksi lohkojakoa, jota 1895 vuoden osittamisasetuksen 1. § tarkoittaa. Siihen on luultavasti vastattava: että jaon tulee olla tehty siihen aikaan voimassa olleiden asetusten mukaisesti ja että isojako on samanaikaisessa järjestyksessä saanut lainvoiman.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Jakoja ja tehokkuus
