TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN
Artikkelissa pohditaan vähän pidemmällä aikaperspektiivillä ja hieman kansainvälisestikin vertaillen erityisesti asumistuen vaikutusta pienten asuntojen kysyntään, ja keskustellaan siitä, tulisiko yhteis- ja yhdyskuntia suunnitella objektiivisemmin ja kestävämmin kansalaisten haluamaan suuntaan?
Ainakin tavalliselle kuluttajalle on viime vuosikymmeninä näyttäytynyt liki luonnonlakeina mm. vähentyvä syntyvyys, pienempi kotitalouksien yksikkökoko, pienten (vuokra)asuntojen tuotanto ja kaupunkien tiivistyminen (vuokra)kerrostaloihin keskusta-alueille.
Koronapandemian myötä etä- ja hybridityö yleistyi ja vakiintui. Nopeasti yleistyvät sähköautot liikkumisen päästöjen vähentämiseen ovat saaneet useat kysymään, voisivatko isommat trendit muuttua? Ainakin Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä uusia voittajia parina viime vuonna ovat olleet suurten kaupunkien kehyskunnat, kun edeltävällä vuosikymmenellä suunta oli keskuskaupunkeihin. Epäjatkuvuuskohdan innoittamana tässä artikkelissa pohditaan laajemmin erityisesti asumistuen vaikutusta pienten asuntojen kysyntään, ja keskustellaan siitä, tulisiko yhteis- ja yhdyskuntia kuitenkin suunnitella objektiivisemmin ja kestävämmin kansalaisten haluamaan suuntaan?
Asumistukien vaikutuksista vuokratasojen nousuun on tutkittu ja keskusteltu runsaasti. Kysyntätuen vaikutusta asuntorakentamisen kappalemääriin talotyypeittäin on sen sijaan ilmeisen vähän pohdittu. Erityisenä huolena tässä on se, että suunnittelemme tulevaisuuden ratkaisuja tilastoissa olevia trendejä tarkkailemalla ilman, että pystymme hahmottamaan niiden taustalla olevia ilmiöitä – ja siten oletuksemme tulevaisuuden kehityslinjoista voikin perustua väärän käsitykseen asuntojen kysynnästä. Hyvinvointiyhteiskunnassa lienee haluamme jatkossakin varmistaa kaikille asumisen edellytykset. Suomen osalta lienee merkittävä havainto on, että asukasta kohden maksettu asumistuki on noussut euroalueen keskiarvotasolta huipulle finanssikriisin jälkeen: asumistukeen käytetyt eurot ovat yli kolminkertaistuneet inflaatiokorjattuinakin (ks. Kaavio 1). Onko meillä urbanisoitumista kiihdytetty asumistuella? Tai onko tämä vaikuttanut missä määrin asuntotuotannon painopisteen muuttumiseen – ja miten ennakoimme tilanteen kehittyvän tulevina vuosikymmeninä nyt, kun suunnittelemme sinne ulottuvaa maankäyttöä?
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Asumistuki ja kaupunkisuunnittelu
