Tulevaisuuden teknologia sen ­todistaa: Kirkonrakentaminen uudistui 1800-luvulla

TEKSTI: MARIKA AHLAVUO – HANNU HYYPPÄ – RISTO KÄNSÄLÄ
Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön ­mittauksen ja mallinnuksen instituutin (MeMo) tutkijat ovat mitanneet ja mallintaneet kuluvana vuonna Seinä­joella sijaitsevaa Ylistaron kirkkoa. Mittaukset liittyvät tekeillä olevaan dokumentti­elokuvaan ”Näin rakennettiin Ylistaron kirkko”. Dokumentissa tullaan hyödyntämään taustamateriaalina mm.  valokuvia, valittuja dokumentteja ja seurakunnan arkistoa sekä 3D-mittauksista käsiteltyä 3D-aineistoa. Dokumenttielokuvan julkaisuajankohta ajoittunee kirkon 170-vuotis­juhlavuoteen 2022. Dokumentti käsittelee
”Komiaksi kirkoksi” kutsutun kirkon rakennus­vaiheita vuosina 1847–1852 ja sen toteuttaa Elokuvayhdistys Filmiä ja valoa ry.

Tutkijoiden mittaus- ja mallinnusosaamista haastetaan

Tutkijoiden käytössä on useita eri mittalaitteita, joiden avulla kirkko taltioidaan digitaalisesti. Tarkkaa fotorealistista 3D-mittaus- ja mallinnustekniikkaa on perinteisesti hyödynnetty mm. maastojen ja metsien mallintamisessa sekä peleissä. Nyt tutkijat kokeilevat laajan data-aineiston käyttöä osana 1800-luvulle sijoittuvaa rakentamisprojektin havainnollistamista. Paikallisesti merkittävä rakennus tunnetaan alueella laajalti ja se on toiminut vuosisatojen ajan ihmisten kohtaamispaikkana ja sielunkotina.

Pistepilvet ja kirkon eri osista tehdyt ja dokumenttielokuvaan valitut 3D-mallit tulevat näkymään olennaisena osana dokumenttia. 3D-mittauksen ja mallinnuksen avulla tehtyjä kuva-aineistoja käytetään kerätyn taustamateriaalin rinnalla.

Rakennukseen kohdistuva tutkimus tuo huomiota myös seurakunnan toiminnalle

Aalto-yliopiston tutkijoiden kiinnostus kirkkorakennusta kohtaan tuo myös seurakunnalle positiivista huomiota. Kirkon roolia voidaan tuoda laajemmin esiin, kun kirkko saa näkyvyyttä omaa seurakuntaa laajemman yleisön silmissä. Kirkon rakennusvaiheitakin voidaan nyt tarkastella digitaalisesti koko elinkaaren ajan, samoin rakennuksen kunnostukseen ja ylläpitoon tarvittavaa aineistoakin on jatkossa hyödynnettävissä.

Tutkimuksen kannalta on kiinnostavaa selvittää se, miten tutkijoiden tuottamaa fotogrammetria- ja laserkeilauspohjaista tarkkaa 3D-mitta-aineistoa voidaan hyödyntää osana dokumenttielokuvaa. Lisäksi tutkimuksessa päästään seuraamaan sitä, kuinka paikallishistoria voidaan yhdistää eri asiantuntijoiden tiedon pohjalta kiinnostavasti osaksi Suomen lähihistoriaa.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Author

Vastaa