Infrahankkeiden ­haitalliset ­ympäristövaikutukset ja ­niiden ­korvattavuus

TEKSTI: SAKARI HAULOS
Isoilla infrahankkeilla kuten tie-, rata- ja energiansiirtohankkeilla on lähikiinteistöjen kannalta haitallisia ­ympäristövaikutuksia. Lunastus­korvauksia ratkottaessa joudutaan arvioimaan ympäristövaikutusten ­haitallisuutta ja korvattavuutta
sekä korvauskynnyksen ylittyessä ­korvauksen määrää. Arviointi on usein haasteellista, mutta myös ammatillisesti mielenkiintoista.

Tiet ja radat sekä niillä tapahtuva auto- ja junaliikenne aiheut­tavat haitallisiksi koettuja ympäristövaikutuksia, joista keskeisimmät ovat tiehen tai rataan kuuluvien rakenteiden aiheuttama maiseman muutos eli maisemahaitta sekä liikenteen aiheuttama melu, pöly, päästöt ja tärinä eli immissiot. Myös energiansiirron johtoyhteydet, etenkin voimalinjat, aiheuttavat vastaavia maisemallisia vaikutuksia ja jossain määrin myös immissioita, sillä sääolosuhteista johtuen johtimista voi kuulua ikävää särinää. Infrahankkeet sijoittuvat usein rakennettuun ympäristöön, jossa haitat niin vakituiselle kuin vapaa-ajan asumiselle korostuvat. Tuulivoimarakentamisella on vastaavia vaikutuksia, mutta nykyisin tuulivoimarakentamiseen valikoituvat alueet ovat yleensä etäällä yhdyskuntarakenteesta, jolloin haittojen taloudelliset vaikutukset jäävät vähäisemmäksi kuin rakennetussa ympäristössä.

Infrahankkeiden erilaisia haitallisia ympäristövaikutuksia
Varsinaisissa immissioissa on kysymys energian siirtymisestä äänen, hiukkasten (pöly, päästöt) tai tärinän muodossa infrahankkeessa toteutetusta rakenteesta lähikiinteistöille. Maiseman rumentumisessa ei kysymys ole varsinaisesta immissioista, mutta tälläkin voi olla heijastusvaikutuksia kiinteistöjen käytettävyyteen ja arvoon. Ilmiöstä käytetään usein nimitystä arvoimmissio. Vastaavaa arvoimmissioita voi aiheutua myös siitä, että tietynlaisen toiminnan pelätään aiheuttavan esimerkiksi terveyshaittoja. On pelätty muun muassa voimalinjojen magneettikenttien tai tuulivoimaloiden infraäänien terveyshaittoja, vaikka näistä ei tieteellistä näyttöä juuri olekaan. Mikäli tällaiset pelot kuitenkin ovat niin yleisiä, että pelkojen vuoksi halukkuus käyttää toiminnan lähikiinteistöjä heikkenee, voi tälläkin olla taloudellisia vaikutuksia. Tältäkin osin voidaan puhua arvoimmissioista.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Author

Vastaa