Koko meneillään olevan hallituskauden ajan Ympäristöministeriö on todistellut tarpeelliseksi perustaa kuntien rakennetun ympäristön toiminnalle päällekkäinen hallinto palveluineen Ympäristöministeriön alaisuuteen. Esitys on vastoin eurooppalaisia digitaalisia palveluja ja datapolitiikkaa koskevia linjauksia. Kuntasektori ja yritykset eivät puolla esitettyä RYTJ (Rakennetun Ympäristön Tietojärjestelmä) hanketta. Rakennetun ympäristön operatiiviset toimijat näkevät sen virheinvestointina tässä ajassa. Ratkaisu olisi paluu menneeseen manuaaliaikakauden monikerroksiseen hallintobyrokratiaan. Vaiko vain verovarojen väärinkäyttöä ministeriön vallan kasvattamiseksi? Taikasanat digitalisaatio ja vihreä siirtymä ovat pyhittäneet paikkansapitämättömiin väittämiin perustuvaa valmistelua ja massiivista somemarkkinointia, jolla mustaa todistetaan valkeaksi pahimpien somekäytäntöjen mukaan.
Rakennetun Ympäristön Tietojärjestelmä-hankkeeseen on jo tehty perusinvestointina keskeiset järjestelmähankinnat, ilman että ao. lainsäädäntöä on saatu Eduskunnassa edes valiokuntakäsittelystä eteenpäin. Millä perusteluilla tarvittava etukäteisrahoitus on puristettu Hallitukselta ja VM:ltä? Onko Hallitus luovuttanut rakennetun ympäristön toimintaa koskevan päätösvallan lainsäädännöstä ministeriölle ja jättänyt kunnat ja yritykset ministeriön armoille? Tällaiset poliittiset sopimukset, jos niitä on tehty, halventavat demokratiaa ja luottamusta yhteiskuntaan.
Ympäristöministeriön ohjauksessa toimiva SYKE kertoo, että jos ja kun ministeriön esittämää lainsäädäntöä ei tule, palvelu perustetaan sopimusperusteisena. Eli SYKE perustaisi verorahoituksella markkinoille julkaisupalvelun, joka kilpailee kuntien ja markkinoilla toimivien yritysten käyttämien yksityisen sektorin markkinaehtoisten palvelujen kanssa? Valtiontukisäännökset eivät siis koskisi taaskaan Ympäristöministeriötä ja SYKEttä?
Ei olisi ensimmäinen kerta, kun Ympäristöministeriö toimii vastoin muuta yhteiskuntaa velvoittavaa valtiontuen antamista koskevaa lainsäädäntöä. Ympäristöministeriö rahoitti viime vuosikymmenellä verovaroin yhdelle yritykselle sähköisen rakennuslupapalvelun markkinoilla toimivien palvelujen rinnalle. Silloinkin Ympäristöministeriön julkituotuna tavoitteena oli “ajaa muut yritykset markkinoilta” ja tilalle SYKEn palvelu. Lopputuloksena ao. Palvelu kuitenkin verovaroin rahoitettiin yhden yrityksen omistukseen. Puheet avoimen lähdekoodin aikaansaamasta avoimesta kilpailusta markkinoilla osoittautuivat katteettomiksi kuten muut tahot olivat ennakoineet. Mikään taho ei kuitenkaan puuttunut tähän väärinkäytökseen. Ollaanko nyt samalla tiellä? Onko kyse vallan väärinkäytöstä, korruptiosta vaiko vain vallanhimosta, välinpitämättömyydestä ja osaamattomuudesta? Kunnat ja yrityssektori eivät ansaitse tällaista kohtelua valtiovallan taholta.
Hallitus on tehnyt hyvää työtä koronapandemian ja eurooppalaisen sotatilan olosuhteissa. Sen sijaan Ympäristöministeriön toimet ja verovarojen edesvastuuton käyttö lainsäädännön valmisteluun liittyen, on vienyt laajasti uskoa suomalaiseen hallintojärjestelmään. Ympäristöministeriölle ei jää minkäänlaista vastuuta tästä puuhastelusta. Kaikki ministeriölle hallituskaudella myönnetyt rahat käytetään. Kaikki hyvin ministeriössä. Toiminnallinen ja taloudellinen vastuu siirtyykin luonnollisesti rakennetun ympäristön tehtävistä käytännössä vastaaville tahoille, kunnille, yrityksille ja viimekädessä veronmaksajille. Kuten aina.
