TEKSTI: ARI LAITALA
OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman totesi tammikuisessa haastattelussa, että käyttäisi tekoäly ChatGPT:tä paljon mieluummin opettajana kuin alkaisi itse opiskella asiaa oppikirjasta. Laitoimme ajatuksen kevyeen kenttätestiin ja laajensimme kokeilua vielä Synthesia.io:n tekoälyavattarella.
Tekoäly ChatGPT on jatkuvasti hämmästyttänyt maailmaa marraskuisesta julkaisemisestaan lähtien. Sen kyvyt tuntuvat rajattomilta. Sillä on hämmästyttävän laajat yleistiedot, se runoilee, koodaa ties millä kielillä, rakentaa www-sivuja, hakee dataa, luo opetusaineistoja, tiivistää ja yksinkertaistaa, käyttää 95:tä kieltä kommunikoinnissaan jne. On oletettavaa, että tämä hämmästyminen jatkuu vielä pitkään. Varmaankin niin kauan, kuin osaamme kysyä uusia kysymyksiä, antaa uusia tehtäviä ja ylipäänsä keksiä uusia luovia käyttötapoja, kuten pyytää apua vaikkapa uusien liikeideoiden kehittelyyn.
Mutta kyllä epäilijöitäkin on. ChatGPT voi epäonnistua yksinkertaisessa laskutehtävässä. Se voi esittää totaalisen väärän tiedon faktana, sekoittaa asioita keskenään, jne. Tämä on antanut monille syyn ohittaa koko sovellus tarpeettomana, turhanpäiväisenä ja jopa vahingollisena.
Useimmat ovat kuitenkin eri mieltä. ChatGPT saavutti ensimmäiset miljoona käyttäjää noin viidessä päivässä. Tämä on noin satakertainen nopeus verrattuna esim. viestintäsovellus WhatsAppin leviämisnopeuteen sen alkutaipaleella. Tällä hetkellä – reilut kahdeksan viikkoa julkistamisensa jälkeen – käyttäjiä on jo yli 100 miljoonaa. Tiettävästi mikään muu sovellus ei ole historiassa levinnyt yhtä nopeasti.
Syitä nopeaan leviämiseen on useita, joista inhimillinen uteliaisuus on varmaan yksi tärkeimmistä. Median rummutus on ollut kovaa, mutta sana tuntuu kiirivän myös suusta suuhun.
Tällä hetkellä ei ole vielä arvioita siitä, kuinka moni palvelua kokeilleista on ottanut palvelun lopulta omakseen. Tämä tuntuu riippuvan melko paljon itse kunkin oman työn luonteesta. Ovatko omat työtehtävät sellaisia, joissa ChatGPT lisää työn tuottavuutta? Näyttää siltä, että mitä enemmän työtehtävät sisältävät tekstin, kuvien, koodin, suunnitelmien ja ideoiden tuottamista, sitä hyödyllisempi ChatGPT on.
Oman houkutuksensa palvelun kokeiluun muodostavat myös yksinkertainen rekisteröitymisprosessi, palvelun helppokäyttöisyys sekä ilmaisuus.
Toki palvelun käytössä myös työtehtävien ulkopuolella on oma hupinsa ja viehätyksensä, mutta nyt kyse tuntuu olevan erityisesti siinä, miten itse kukin voi hyötyä omien töidensä tekemisessä.
Amerikkalainen digitaalisen median professori Shelly Palmer kirjoitti hiljan pitävänsä ChatGPT:tä auki jatkuvasti ja käyttävänsä sitä 3–4 kertaa päivässä. Omaksi ajansäästökseen työtehtävissä hän on toistaiseksi arvioinut n. 20 minuuttia päivässä. Tämä ei kuulosta erityisen paljolta, mutta ylittänee sen rajan, jossa käyttö jää pysyväksi. Palmerin omia internetissä julkaistuja tekstiaineistoja näyttää päätyneen myös ChatGPT:n opetusaineistoon. Palmer kirjoitti joulukuussa, että hänen pyytäessä tekstiä kirjoitettuna Shelly Palmer -tyylisesti, hän tuntee tuotetun tekstin 80–90-prosenttisesti omakseen.
Yleisesti ottaen on samalla toki huomioitava, että olemme ”puolivahvan” tekoälyn kehityksessä ja käyttämisessä vasta alkutaipaleella. Tilannetta voinee verrata esim. siihen, mitä www oli vuonna 1995; mielenkiintoinen uusi tuttavuus, josta kuitenkin oli aavistettavissa, että tämä teknologia on tullut jäädäkseen ja muuttamaan maailmaa.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
