TEKSTI: MAARIT NORDMARK
Meillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä paljon tietoa yhtä helposti saatavilla kuin nyt, ja tiedon määrä lisääntyy nopeammin kuin koskaan. Ihmisten kollektiivinen tietomäärä tuplaantui vuonna 1900 joka sadas vuosi. Vuonna 1945 tuplaantuminen tapahtui joka 25. vuosi. Nykyisin tiedon määrä tuplaantuu nopeammin kuin joka 13. kuukausi ja jos jatkamme Buckminster Fullerin ”Knowledge Doubling Curven” seuraamista, laskemme tietomäärän lisääntymistä kaksinkertaiseksi pian viikoissa ja päivissä.
Onko meistä tullut viisaampia tiedon määrän kasvaessa? Teemmekö parempia päätöksiä, kun kaikki tieto on helpon nettihaun päässä? Varmistammeko, että käytämme ruutuaikaamme oman henkilökohtaisen tietomäärämme kasvattamiseen, vai käytämmekö sen pääasiassa TikTokin kissafilmeihin tai kertoaksemme maailmalle leiponeemme pullia tai syöneemme paistettuja ahvenia? Sinänsä ei kissafilmeissä, pullissa tai ahvenissa ole mitään vikaa, mutta jos emme ole valmiita näkemään vaivaa oman henkilökohtaisen tietomäärämme lisäämiseen, meitä on helppo jujuttaa näennäisesti koherentilla argumentoinnilla. Silloin meistä on vaarassa tulla hyödyllisiä idiootteja, jotka toistavat valmiiksi pureskeltuja tosiasioita ilman, että pohdimme informaation lähettäjän mielipidetaustaa ja miten informaatiolla halutaan vaikuttaa meihin. Vaikuttaja on saattanut muokata informaatiota usealla eri tavalla; joko esittämällä vain osan faktaperustaisesta informaatiosta, muokkaamalla sitä omista tarkoitusperistään lähtien tai laittamalla yhteen erilaisia tosiasioita siten, että lopputulos vaikuttaa järkevältä.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa: