TEKSTI: ARI LAITALA
Tätä kirjoitettaessa ulkona paukkuu pakkanen. Kaksi pakkasjaksoa on koittanut myös tekoälyn kehityksen historiassa. Nämä ajanjaksot tunnetaan tekoälytalvina (AI winter). Nimitys juontaa juurensa kehityskulkuun, jossa tekoälyyn kohdistetut odotukset nousivat suuriksi, mutta merkittävistä panostuksista huolimatta tulokset jäivät laihoiksi. Ensimmäisen tekoälytalven (noin 1974–1980) osalta odotukset liittyivät ennen kaikkea luonnollisen kielen käyttöön ihmisen ja koneen välisessä kommunikaatiossa. Toisen tekoälytalven (1987–1993) osalta odotuksissa petyttiin erilaisten asiantuntijajärjestelmien hyödyntämisessä osana yritysten prosesseja.
Tekoälytalvet kuvastavat pohjimmiltaan sitä, kuinka meillä on lyhyellä tähtäimellä taipumusta sortua liian suuriin odotuksiin. Pidemmällä tähtäimellä odotuksemme usein kuitenkin ylittyvät. Ilmiötä selitetään sillä, että monet kehityskulut ovat luonteeltaan eksponentiaalisia. Lopulta kehitys voi saavuttaa sellaisen nopeuden ja mittasuhteet, että kehityksen nopeutta voi olla vaikea käsittää, saati sitä laajamittaisemmin hyödyntää.
Tekoälyn kevät on itse asiassa tekoälyretoriikan vakiintunutta sanastoa. Se on kehityksen vaihe, jota monet ovat odottaneet hartaasti ja pitkään. Tekoälyn kevät on vaihe, jossa tekoäly on lopulta kehittynyt vuorovaikutteiseksi ja puolivahvaksi. Vahva tekoäly on älyä, joka on luonteeltaan laaja-alaista ja vuorovaikutteista ihmisen älykkyyden kaltaista älyä. Heikko tekoäly viittaa kapean osa-alueen sovelluksiin, kuten vaikkapa kuvatulkintaan. Nyt ollaan tuossa välimaastossa, mutta välimatka vahvaan tekoälyyn ei kyllä tunnu enää kovin pitkältä.
Puolivahvan tekoälyn aika on monella tapaa ideaalista. Ihminen on edelleen kuskin paikalla ja tekoälyn älykkyys ja muukin käyttö on helposti kontrolloitavissa. Tekoäly vastaa vain kysyttäessä, se ei ole vielä kovin oma-aloitteinen ja sen toimintapiiri (ilman kytkentää robotiikkaan) on vielä kovin rajattu. Tekoäly ei vielä laajassa mitassa korvaa ihmisten tekemää työtä. Tekoäly on vielä renki, vaikkakin jo varsin vahva sellainen. Kouriintuntuvat tuottavuushypyt ovat tulleet mahdollisiksi.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Pääkirjoitus
