Koppikonttorin uusi tuleminen?

TEKSTI: ARI LAITALA
Keskustelevan tekoälyn esiinmarssi haastaa monin tavoin perinteisen tietotyön tekemisen tapoja ja keinoja. Kuten aina, työn tekemisen tavat ja muodot ovat sidoksissa tarvittaviin tila- ja ­paikkaratkaisuihin.

Tietotyön työläimpiä vaiheita useimmiten on tiedon – kuten uuden tekstin – syöttäminen tietokoneelle. Vakioratkaisu – ja oikeastaan ainoa ratkaisu – tähän on ollut jo vuosikymmenien ajan näppäimistön käyttö, hiirtä ja joskus ehkä muitakin apuvälineitä käyttäen. Viime vuosien aikana puhekäyttöliittymät ovat kuitenkin saaneet jalansijaa tekstimuotoisen tiedon syöttämisessä. Tällainen työskentelytapa on vieläkin suhteellisen vähäistä, mutta sujuvan suomen kielen kehittyminen niin puheen tunnistamisessa kuin sen tuottamisessakin on edennyt vauhdilla, samalla kun puheentunnistuksen laatu on kasvanut.

Onko joku nyt sitten muuttumassa?

Näyttäisi olevan. Näyttää ilmeiseltä, että monissa työnkuvissa ja työn kuluissa keskustelevaa tekoälyä voidaan käyttää jo nyt monella tapaa. Tarjolla näyttäisi olevan uudenlaista nopeutta, luovuutta, sujuvuutta ja helppoutta.
Eikä kyse ole nyt vain ”chattailusta” tekoälyn kanssa. Keskustelevien tekoälyjen integroituminen osaksi toimisto-ohjelmistoja on jo hyvässä vauhdissa ja pian tulemme näkemään ensimmäisiä uudentyyppisiä toiminnallisuuksia, joissa toimisto-ohjelmistot tulevat käytettäviksi myös puhekäyttöliittymän kautta.

Esimerkkinä tästä on vaikkapa se, että tekoälyltä pyydetään juuri kirjoitetun artikkelin muokkaamista esitysdioiksi. Varsin kohtalaisia tuloksia on lupa odottaa myös päinvastaisella toimintokehotteella, jossa diaesitys pyydetään muokkaamaan artikkeliksi. Tällaiset toimintokehotteet ovat perusmuodossaan vielä niin yksinkertaisia, että niiden toteuttaminen näppäimistöltäkin on melko sujuvaa.

Oven takana on kuitenkin jo kehityksen seuraava vaihe, jossa tuotamme tekstiä ja vaikkapa diaesityksiä perusteellisessa vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa. Tämä tarkoittaa työnkulkua, jossa työntekijä ei esimerkiksi ole täysin tyytyväinen tekoälyn tekstistä tuottamaan dia-aineistoon ja esitystä olisi tarvetta muokata monellakin tapaa. Tällöin vuorovaikutus näppäimistön kautta muodostuu hidasteeksi. Oletettava työnkulku ja tekoälyn tarjoama tuki olisi sellainen, jossa tekoälyn kanssa keskustellen käydään havaittuja ongelmakohtia läpi. Esimerkiksi tekoälyn kanssa keskustellen haetaan uusia näkökulmia esitykseen ja pohditaan sitä voisiko jotkut asiat sanoa hiukan lyhyemmin tai selvemmin. Työnkulkuun liittyisi luonnollisesti myös lisätiedon hakua ja visualisointien, kuten vaikkapa kuva-aineiston luomista.

Tällaista tekoälyn integraatiota täytyy kuitenkin hetki vielä odottaa. Kyse lienee kuitenkin vain kuukausista. Mutta keskustelevat tekoälyt ovat jo täällä. Esimerkiksi ChatGPT:hen on olemassa puhekäyttöliittymiä. Yksi erittäin helppo tapa ottaa puhekäyttöliittymä käyttöön on Chrome-selaimen lisäosan Voice Control for ChyatGPT asentaminen. Tässä lisäosassa on mukana myös suomen kieli, mikä on siinä mielessä yllättävää, että esim. ruotsi puuttuu. Lisäosan asentaminen on todella helppoa. Oheiseen kuvaan liittyy video, joka havainnollistaa puhepohjaista vuorovaikutusta ChatGPT:n kanssa.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Ari Laitala Kirjoittaja

Vastaa