TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN
Mitkä ovat tulevan hallituksen tavoitteet koskien kuntien toimintaedellytyksiä? Tullaanko kunnille säätämään uusia velvoitteita ja jos niin sitoudutaanko ne rahoittamaan ilman että kuntien nostaa veroprosenttia? Kuntien suunnasta on jo kuulunut viestejä veronkorotusten välttämättömyydestä, jos yritetään nykyisiäkään lakisääteisiä velvoitteita hoitaa.
Tämän ajan kuntien keskeiset vastuut ovat sivistys ja opetus, maankäyttö sekä työllisyyspalvelut. Jokaisen kunnan ensimmäinen kysymys on kunnan elinvoima, jotta kunnasta löytyy veronmaksajia kunnan lakisääteisten velvoitteiden kustantamiseksi. Kuntien eriarvoisuus on kasvamassa. Toiset kasvavat, toiset supistuvat. Jos ei ole tuloja, menoja on leikattava, palvelujen tuottamista on tehostettava.
Millaiseen maankäyttöön kunnilla on varaa? Millaiset eväät tulevan hallituksen lainsäädännön valmistelu tulee tarjoamaan kuntien terveelle taloudelle maankäyttöä koskien? Joudutaanko maankäytön kustannukset kattamaan veroja nostamalla vai saadaanko kustannukset katetuksi kuntien tekemien investointien tuomalla lisäarvolla?
Kuntien tulee jatkossakin voida ostaa maata käypään markkinahintaan, ei siis korkeampaan hintaan, ennen kaavoitusta, jotta kuntien tekemien investointien tuoma lisäarvo saadaan kunnille aiheutuvien kustannusten katteeksi. Emme kait halua ruotsalaisessa yhteiskunnassa segregaation vauhdittamia moninaisia turvallisuusongelmia meille? Onnistutaanko julkisen tahon maanhankintaa edistämään verotuksen keinoin?
Suomi tulee väistämättä edelleen kaupungistumaan ja panostamaan jo tehtyjen kunnallisteknisten investointien käyttöasteen parantamiseen. Se tarkoittaa kaikissa kunnissa jo kertaalleen rakennettujen alueiden uudelleenkaavoitukseen vastaamaan nykyistä paremmin muuttuvia maankäyttötarpeita. Tätä varten tarvitaan toimivia välineitä lainsäädäntöön, jolla turvataan maanomistajien tasapuolinen kohtelu jo kertaalleen rakennettuja alueita kehitettäessä. Nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain, uuden alueidenkäyttölain kehittämisalueita koskevaa säädöstöä tulee kehittää, ei poistaa lainsäädännöstä, kuten edellinen hallitus linjasi. Maankäyttösopimuksia koskeva toimiva lainsäädäntö ei yksinään riitä.
Tuleeko toteutunut natojäsenyys vaikuttamaan aluepolitiikkaan? Miten turvataan tarvittavien liikenneväylien rakentaminen ja kunnossapito eri puolilla maata? Kuntien vastuulla olevia katuja, valtion vastuulla olevia maanteitä vaiko maanomistajien vastuulla olevia yksityisteitä? Kaikki tahot haluavat vähentää vastuitaan ja kustannuksiaan, mistä löytyy toimiva vastuunjako?
Tuleeko seuraava hallitus viemään kiinteistöverouudistusta eteenpäin? Kiinteistöverotuksen suhteellinen merkitys kuntien taloudenpidossa on kasvanut merkittävästi soteuudistuksen jälkeen. Kiinteistöjen arvojen kehitys on eriytymässä yhä enemmän kaupungistumisen seurauksena. Oikeudenmukaisempi, tasapuolisempi kiinteistöverotus vastaan se, että toiset tulisivat maksamaan nykyistä enemmän kiinteistöveroa ja toiset nykyistä vähemmän?
Lue koko artikkeli PDF-muodossa: