TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN
Hybridityön vakiintuminen on otettava vakavasti huomioon heti, mutta myös syntyvyys ja maahanmuutto voivat vaikuttaa rakenteisiin nopeasti.
Meillä on perinteisesti ollut hyvin dataa saatavilla siitä, missä kansalaiset asuvat ja missä he ovat töissä. Etätyötä tekeviä ihmisiä on ollut aikaisemminkin, mutta nyt pandemian jälkeen vakiintunut hybridityö tulee ymmärtää kokonaisuutena välittömästi myös kaupan ja palveluiden asiakasvirtoihin verkkokaupan myötä, kun maankäyttö- ja kiinteistösektorin kehittämislinjauksia laaditaan. Samalla voi kyllä olla jo syytä alkaa arvioimaan, mitkä muuttuneiden syntyvyys- ja maahanmuuttovolyymien vaikutukset kiinteistösektoriin voivat olla?
Verkkokaupan toimituksia on merkittävä määrä myös kasvukeskusten ulkopuolella – monipaikkainen asuminen saattaa näkyä kaupan rakenteessakin
Tätä artikkelia varten ei ollut käytössä primääridataa kuvaamaan tilannetta, mutta sekundääristä dataa toisen hankkeen puitteissa on haastatteluissa tullut esille: kasvukeskusten ulkopuolella olevissa pienemmissä kunnissa on merkittäviä määriä verkkokauppojen toimituksia. Tämä on luontevaa sikäli, että siellä missä palvelutaso kivijalkamyymälöissä on vähäisempi, kuluttajat hankkivat runsaasti tavaraa verkosta. Ilmiötä olisi syytä kuitenkin tutkia laajemmin, koska useilla perinteisillä loma-asutusalueilla toimitusten määrät tuntuvat olevan kasvusuunnassa. Toisaalta viime kuukausina on julkisuudessa keskusteltu ruoan verkkokaupan jakelun kannattavuudesta tai kannattamattomuudesta suhteessa asukastiheyteen, ja niissä esille nousseet tulkinnat voivat olla liiallisia yleistyksiä. Teemasta kaivataan edelleen lisää tietoa, jotta kysymyksiin voidaan paremmin vastata.
Jos kaupungistuminen viimeisen 60 vuoden aikana on ollut seurausta toimialojen rakennemuutoksesta, sittemmin nähty asumisen monipaikkaisuus lienee seurausta mm. käytettävissä olevien ympärivuotiseen asumiseen sopivien vapaa-ajan asuntojen ja ennen kaikkea vapaa-ajan kasvusta, mutta varmaan juuri nyt ja lähitulevaisuudessa hybridityön yleistymisestä. Eli jos kaupungistumisen kiihtyminen on ollut seurausta työpaikkojen syntymisestä kaupunkiin, nyt merkittävä osa työpaikoista ei ole yhtä tiukasti kiinni sijaintiin – ja tämä antaa mahdollisuuden myös hieman kauempana asumiseen.
Aikaisemmissa artikkeleissamme olemme tuoneet jo esille havaintoja siitä, että hybridityö vakiintuu erityisesti suurten kaupunkikeskustojen toimistotyöpaikoissa, ja tällä on merkitystä toimistokiinteistöjen lisäksi myös kaupan ja palveluiden toimintaedellytyksiin. Mischke ym. (2023) näkee, että suurissa kaupungeissa maailmalla vähittäiskauppojen liepeillä olevien jalankulkijoiden määrä on pysyvästi 10–20 % alempi kuin muutamia vuosia sitten. Käytännössä siis merkittävä määrä hyväpalkkaista ja siten ostovoimaista asiantuntijatyötä on viimeisten vuosikymmenten rakennemuutoksessa kerääntynyt juuri urbaaneihin solmukohtiin – ja merkittävä osa näistä tehtävistä ovat niitä, joissa hybridityö on kaikkein yleisintä. Edelleen, kun huomioidaan, että yksistään Suomessa on viimeisen 15 vuoden aikana tyypilliset ICT, rahoitus, konsultointi- ja hallinnointipalvelut kasvattaneet työllisten määrää n. 200 000 henkilöllä (+40 %), joka on liki kaksi kertaa suurempi kuin koko alkutuotannon absoluuttinen työntekijämäärä, voi olla hyvä arvioida sitäkin, missä kohdin elinkaartaan kaupungistumiskehitys on? Mehän emme ole millään tavalla vähän kaupungistunut maa edes eurooppalaisessa vertailussa, vaikka tästäkin usein toisin puhutaan.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Asumisen ja työn monipaikkaistumisen mallintaminen
