TEKSTI: VILLE LEHTOLA – MARKKU MARKKULA
Kaupunkien johtaminen ja myös operatiivinen toiminta ovat uusien haasteiden kohteena. Enää ei riitä se, että suunnitellaan vuosi kerrallaan pientä lisätehokkuutta, resurssien säästöä ja riskien minimointia. Ilmastonmuutos ja muut ratkaisuja odottavat suuret ongelmat peräänkuuluttavat innovatiivisia edelläkävijöitä nousemaan esille. Osana tätä digiaikakaudella paperikartat on korvattu 3D-digimalleilla, jotka mahdollistavat dynaamisemmat prosessit ja monimuotoisen osallisuuden. Pääasiallinen syy tähän on ollut tarve parempaan ja tarkempaan muutostavoitteita tukevaan suunnitteluun.
Digitaalinen suunnittelu ja sen merkitys
Digitaalisten kaksosten, siis Digital Twin (DT) -tekniikoiden, käytön yleistyminen on seurausta tarpeesta siirtyä yhä tarkempaan ja yksityiskohtaisempaan suunnitteluun, jossa systeemisyys yhdessä tekemisen perustana korostuu. DT-tekniikat ovat osoittaneet arvonsa monilla teollisuuden alueilla, erityisesti tuotteiden valmistuksessa ja rakennusalalla. Mutta kun puhutaan kaupungeista, haasteet moninkertaistuvat. Kaupungit nähdään yhä enemmän kaupunkilaisten ja kaikkien toimijoiden yhteisöinä. Ne ovat valtavia sekä fyysisesti että sosiaalisten rakenteiden osalta. Niiden mallintaminen ei ole pelkästään kysymys rakenteiden ja infrastruktuurin kuvaamisesta, vaan myös siitä, miten kaupunkien sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet ja dynaamisuus voidaan sisällyttää malleihin.
Tyypillisesti kaupungin mittaus ja mallinnus kohdistuvat yksittäisiin osiin, kuten rakennuksiin ja asemakaava-alueisiin, eikä koko kaupunkiin kerralla. Tämä johtuu paitsi mallinnuksen monimutkaisuudesta, myös siitä, että mittaaminen ja mallintaminen aiheuttavat kustannuksia, joita ilman aiemmin selvittiin. DT-mallit myös vanhenevat nopeasti, sillä alan kehitys ja myös kaupungit sinänsä ovat jatkuvassa muutoksessa. Kaupunkien rakenteet, toiminnot ja myös sosiaaliset suhteet muuttuvat jatkuvasti. Tämän vuoksi herää kysymys: ovatko nykyiset DT-tekniikat riittävän kehittyneitä vastaamaan tällaiseen dynaamisuuteen ja monimutkaisuuteen? Voivatko ne todella mallintaa kaupungin kokonaisuutena, kun otetaan huomioon sen jatkuva muutos ja laaja-alaisuus?
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Johdanto kaupunkien digitaalisiin kaksosiin ja niiden hyötyihin
