TEKSTI: RADOSŁAW GACA
2000-luku on dynaamisen tiedon saavutettavuuden aikaa. Tämä koskee myös paikkatietoa.
Vielä muutama vuosi sitten paikkatiedon hyödyntäminen vaati erityisiä lupia, pätevyyksiä tai muita erityistoimia. Nyt se on meidän jokaisen käytettävissä käytännössä milloin tahansa. Satelliitti- ja fotogrammetriset kuvat sekä datan prosessointi ja kaikki siihen liittyvä vaikuttavat kognitiivisiin kykyihimme ja niitä voidaan hyödyntää niin ammatillisesti kuin yksityiselämässäkin. Toisaalta avoin pääsy paikkatietojärjestelmien (GIS) tietoihin voi tuoda mukanaan riskejä.
Kiinteistöarvioinnin alalla paikkatietojärjestelmät ovat nousseet keskeiseksi työkaluksi: ne ovat muuttaneet kiinteistöjen analysointia ja sekä arviointiin liittyvää päätöksentekoa.
Kartoista malleihin – paikkatietojärjestelmien kehitys arvioinnissa
Ei ole kulunut pitkään siitä, kun kiinteistönarviointi nojasi vahvasti manuaalisiin prosesseihin – usein johtaen aikaa vieviin ja samalla vähemmän tarkkoihin arvioihin. Nykyään GIS on vallankumouksellistanut alaamme tarjoamalla yksityiskohtaista paikka- ja ominaisuustietoa ja siten parantanut sekä kiinteistöarvioinnin tarkkuutta että tehokkuutta.
GIS:n kyvykkyyksien keskiössä on paikannus. Paikannusprosessi sisältää kiinteistöjen tarkan sijainnin määrittämisen erilaisia datapisteitä kuten osoitteita, tonttitietoja, tunnisteita ja koordinaatteja käyttämällä. Nykyaikaiset työkalut ovat tulleet yhä helpommin saataville: niitä löytyy niin itsenäisinä ohjelmina kuin verkkosivustojen ja GIS-ohjelmien lisäosina. Tämä tekee niistä korvaamattomia kiinteistöjen arvioinnissa.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
English version of the article:
