Hietalahden sataman kartoitus fotogrammetrisesti – Kasimir Sinervän diplomityö 1910

TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN
Teknillisen korkeakoulun maanmittausosaston kollegin 30.5.1910 pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin neljä diplomityötä, joista yksi oli Kasimir Sinervän työ ”Hietalahden sataman kartoitus fotogrammetrisesti”. Polytekninen opisto oli muuttunut korkeakouluksi kahta vuotta aiemmin 1908, joten kyse oli ensimmäisistä maanmittarien suorittamista diplomitutkinnoista Suomessa.

Sinervä oli aloittanut opinnot 1906 Polyteknisessä opistossa, jossa hän suoritti maanmittaritutkinnon ensimmäisen osan. Fotogrammetria sisältyi uudessa koulussa kolmannen vuoden geodesian oppiaineeseen. Diplomitehtävän kirjallinen osa löytyy Tekniikan museosta.

Teknillisessä korkeakoulussa (TKK) geodesiaa opetti professori Alfred Petrelius, joka oli tullut Polytekniseen opistoon käytännön geometrian nuoremmaksi opettajaksi 1891. Opiskeluaikanaan hän oli osallistunut Helsingin yliopiston polaariretkikuntaan Sodankylään 1882–1884 ja tutkimusretkiin Kuolan niemimaalle vuosina 1887 ja 1891. Petrelius opiskeli yliopistossa tähtitiedettä ja osallistui retkille geodeettina, jonka tehtävänä oli ollut suorittaa tähtitieteelliset mittaukset ja laatia maantieteelliset kartat.

Fotogrammetrian käyttö oli yleistynyt 1800-luvulla valokuvauksen keksimisen myötä. Varhaisissa sovelluksissa kartoitus oli maakuvafotogrammetriaa. Se soveltui erityisesti näkymiltään avarien alueiden topografiseen kartoittamiseen. Fotogrammet­riaa kehitettiin vaihtoehdoksi maastossa tehtävälle mittapöytäkartoitukselle. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Ruotsissa maakuvia käytettiin vaikeakulkuisten ja luoksepääsemättömien kohteiden kuten jäätiköiden ja arktisten alueiden kartoittamiseen.

Valokuvaus oli uutta tekniikkaa, jota luonnontieteilijät olivat ryhtyneet hyödyntämään tutkimusmatkoillaan, koska kuvat muistivat ja toistivat kaikki yksityiskohdat tarkasti. Kuolassa professori J. A. Palmen ja geologi Wilhelm Ramsay ottivat valokuvia ja käyttivät niitä julkaisuissaan sellaisinaan ja piirrospohjina. Petrelius mainitsi myöhemmin kokeilleensa ensimmäisen kerran fotogrammetriaa kartoitustyössään juuri Kuolan retkellä 1891. Ramsayn valokuviin sisältyykin muutama fotogrammetrian käyttöön viittaava panoraamakuvasarja.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Author

Vastaa