TEKSTI: MARIKA AHLAVUO – HANNU HYYPPÄ
Maanmittauksessa perinteisesti käytettyä mittausteknologiaa ja tutkimustietoa on viety kulttuurialan ennakkoluulottomille toimijoille. Monialaisten paikkatietohankkeiden avulla voidaan kokeilla uusia toimintatapoja ja saada laajempaa yleisöä tutulle kulttuuritarjonnalle.
Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa MeMossa on toteutettu useita kulttuurialan digitaalisiin toteutuksiin liittyviä hankkeita, joista tässä artikkelissa esitellään muutamia poimintoja.
Olemme kartoittaneet mm. digitaalisten kaksosten erilaisiin toteutuksiin vaadittavaa osaamista sekä elämysalan muuttumista digiajan tuotantoympäristöissä.
Vuosien 2021–2022 aikana tehtiin useisiin living lab -kohteisiin digitaalisen kaksosen tuotantoja. Näissä toteutettiin vaihtoehtoisia prototyyppejä yhteistyössä kulttuurialan toimijoiden kanssa. Digitaalisen kaksosen tuotantoprosesseissa oli mukana runsaasti luovan alan asiantuntijoita, jotka pääsivät osallistumaan ”digitaalisen kaksosen” tekoon. Yhteiskehittämisen kohteena toimivat mm. näyttelyt, musiikki ja kirjallisuus, kuratoidut tarinat sekä urbaani ja katoava taide.
Moniammatillinen yhteistyö uudistaa toimintatapoja
Museoilla on arkistojen kätköissä talletettuna roppakaupalla eri aikakausiin liittyviä fyysisiä esineitä: niihin liittyviä tarinoita ja todellisuuksia. Virtuaalinäyttelyn sisällön ajantasaistaminen on nykyään jo melko vaivatonta. Tavoitteena onkin digitaalisilla kaksosilla laajentaa näyttelytarjontaa laajemmalle yleisölle saavutettavaksi.
Museoyhteistyökumppaneina MeMolla on ollut mm. Kansallismuseo, Järvenpään taidemuseo, Riihimäen kaupunginmuseo, Helsingin taidemuseo, Seinäjoen sairaalamuseo sekä Hyvinkään taidemuseo. Yhteistyötä tehdään yhdistämällä MeMon 3D-studiossa käytössä olevaa mittausteknologiaa useiden tutkijoiden ja 3D-artistien kerryttämään tutkimus- ja kokemustietoon. Kantava idea on monistaa teknologiamurroksen mahdollistamia toimintatapoja eri yhteistyökumppaneiden eduksi.
Lisää kulttuurikohteiden tunnettavuutta maanmittausalan teknologioilla
Living labeissa tekeminen eteni yhteiskehittämällä. Piloteissa hyödynnettiin mm. erilaista laserpistepilviaineistoa (TLS, drone), digitaalista fotogrammetriaa, 360-kuvausta, 3D-sisätilakamerajärjestelmiä sekä lisättyä todellisuutta. Yhtenä tavoitteena olikin dokumentoida erilaisia käyttötapauksia ja tekoprosesseja, jotta mukana olevien osapuolien tietotaitoa pystyttiin tarvittavin osin hankkeen aikana kohentamaan. Erilaiset webinaarit ja tietoiskut veivät tehtyjä produktioita lähemmäs kulttuurialan kenttää.
Kulttuurialan digitaaliset kaksoset vastauksena yleisön kulttuurinälkään
Pandemia-aikana yleisölle tutut tapahtumat ja näyttelyt suljettiin, jolloin kulttuuriala joutui käytännössä ”selkä seinää vasten” pohtimaan yleisölle suunnattuja uudenlaisia toimintatapoja. Ala halusi vastata yleisön kulttuurinälkään tuomalla esim. fyysiset näyttelyt verkon kautta saavutettaviksi. Liikkumisrajoitukset ja silloiset terveysturvallisuusvaatimukset pakottivat yleisön tutustumaan lähemmin esim. 3D-virtuaalinäyttelyihin. Vaikka etänäyttelykokemus onkin hyvin erilainen verrattuna fyysisessä taidenäyttelyssä koettuun, vastasi se kuitenkin yleisön korona-ajan suurimpaan kulttuurinälkään. Digitaaliset kaksoset ja niiden toteutusmahdollisuudet ajankohtaistuivatkin kulttuurialan toimijoille ja tekivät etätoteutuksesta erityisen tärkeän ja ajankohtaisen sekä uuden normaalin.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
