TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN
Helsingin kaupunginmuseolla on säilynyt kesällä 1918 otettu ilmakuvasarja. Kuvaus kattaa pääosan kantakaupungin alueesta Suomenlinnasta Töölönlahteen. Kuvasarja on koottu aikanaan saksalaisella Messterin filmikameralla otetuista kuvista.
Muilta osin kuvien historiaa ei tunneta.
Ilmakuvaus kehittyi ensimmäisessä maailmansodassa lentämisen myötä. Kun aiemmin vihollisen asemia ja liikkeitä oli kuvattu turvallisen etäältä kiintopalloista ja leijoista käsin, vuonna 1914 lentokoneella päästiin kuvaamaan vihollisen asemia niiden päältä. Kuvia ryhdyttiin käyttämään heti sodan alussa kaikilla rintamilla tiedustelutehtäviin. Kuvaajana toimi lentokoneen tähystäjä, joka sen lisäksi suunnisti, suojasi konetta, ja pommitti vihollisasemia kranaatein.
Kuvia kinofilmille
Talvella 1918 Saksan Itämeren-divisioonan tukena olleet lento-osastot tekivät tiedustelukuvauksia Suomessa Virosta käsin. Suomenlahden ja Etelä-Suomen alueella toimi lento-osasto n:o 16, joka oli sijoitettu Tallinnaan. Ilmavalokuvia otettiin jääsuhteista, Venäjän laivastosta, omasta laivastosta, satamista, kaupungeista, rautatieasemista ja -silloista, punaisten jalkaväkiasemista, jne.
Tiedustelukamerat olivat isokokoisia levykameroita, jotka oli varustettu aikansa parhaalla optiikalla. Kun kuvat otettiin viistokuvina, jo muutamalla kuvalla saattoi kattaa isonkin alueen. Mikäli alueelta oli käytettävissä kartta, kuvat voitiin paikantaa tunnistettavien piirteiden avulla ja siirtää havainnot kartalle. Katveeseen jääviä yksityiskohtia viistokuvista ei kuitenkaan voinut havaita.
Yksityiskohtia pyrittiin kuvaamaan pystykuvilla suoraan alaspäin. Tällöin kohteen osuminen kuvalle edellytti lentokoneen tarkkaa navigointia ja tähystäjän oli laukaistava kamera juuri oikeaan aikaan. Kun kuvia otettiin yksittäin ja harvakseltaan, kokonaisuutta oli vaikea hahmottaa, eikä tulkinnan pohjaksi soveltuvia karttoja useinkaan ollut käytettävissä. Ilmakuvien käyttöä tiedustelutehtävissä lisäsi erityisesti ajantasaisten ja suurikaavaisten karttojen puuttuminen rintama-alueilta.
Messter-filmikamera oli kartoituskameran esiaste, ”Reihenbildner”, Rb-kamera. Sen kehittäjänä oli saksalainen Oskar Messter, joka tunnetaan paremmin vuosisadan vaihteen elokuva-alan pioneerina. Hänen ajatuksenaan oli käyttää tiedustelukuvauksiin kinofilmiä lasilevyjen sijaan. Filmille voitiin kuvata maanpinta yksityiskohtaisena ja jatkuvana näkymänä, ja samalla päästäisiin eroon painavista lasilevyistä ja työläistä kuvakaseteista
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Helsingin sarjavalokuvaus ilmasta kesällä 1918
