TEKSTI: ARI LAITALA
Ainakin rannikkokaupungeissa asuville asia on päivänselvä. Kaupungeissakin tuulee ja toisinaan vähän liiankin kanssa. Mutta voiko tuulta olla jopa niin paljon, että sen valjastaminen pienimuotoiseen sähköntuotantoon olisi kannattavaa?
Pienten tuulivoimaloiden (tuulimyllyjen/tuuliturbiinien/tuuligeneraattoreiden) tarjonta markkinoilla on kasvanut voimakkaasti viimeisen parin vuoden aikana. Niiden tekniikka on kehittynyt samalla kun hinnat ovat tulleet alaspäin. Ainakin tilapäisesti korkeammalle noussut sähkön hinta on saanut esittämään kysymyksen, voisiko pienillä tuulimyllyillä tuottaa sähköä kiinteistökohtaisesti samaan tapaan kuin aurinkopaneeleilla.
Kaupunkiympäristöissä sähkölle näyttäisi kyllä riittävän kysyntää. Asunto-osakeyhtiöiden osalta voidaan ajatella erityisesti kiinteistösähkön käyttöä, siis esimerkiksi porraskäytävien valaistukseen, ulkovalaistukseen, talotekniikan käyttösähköksi (esim. ilmanvaihtokoneet, lämpöpumput), puhumattakaan sitten sähkön hyödyntämisestä vaikkapa autojen lämmitystolpissa sekä tietysti sähköajoneuvojen latauksessa. Samanlaiset käyttötarpeet koskevat pääpirteissään myös toimitiloja, joissa kiinteistösähkön tarve voi olla selvästi asuinkiinteistöjä isompikin.
Pientuulivoimaloiden peruslogiikka suhteessa kattojen aurinkopanelointiin on samantyyppinen, mutta erojakin toki on. Perustavanlaatuisin näistä eroista lienee siinä, että tuulta on tarjolla varsin tasaisesti, vuoden- ja vuorokaudenajasta riippumatta. Tätä voidaankin pitää pääasiallisena etuna aurinkovoimaan nähden. Aurinkosähköä ei useinkaan ole tarjolla silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin. Näin on erityisesti talviaikana, jolloin aurinkosähköä ei käytännöllisesti katsoen ole tarjolla lainkaan, noin kolmeen kuukauteen.
Tuulivoiman osalta on tyypillisesti niin, että talvikuukaudet ovat jopa hiukan kesäkuukausia tuulisempia. Tilannetta parantaa entisestään se, että talvituulessa myös hiukan enemmän energiaa, johtuen kylmän ilman suuremmasta tiheydestä – onhan tuulivoima pohjimmiltaan ilmamassan liike-energiaa. Peukalosääntönä voitaneen pitää sitä, että tyypillisestä talvituulen massavirrasta on saatavilla noin 10 % enemmän energiaa kuin vastaavasta kesätuulesta.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa: