TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS
Suomen maanmittari-yhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1904 numeroissa käsiteltyjä asioita.
Uusien mittojen viemisestä kartalle annetaan hyödyllisiä vinkkejä:
Mittain ylöspano kartalle harpin ja asteikon avulla on sangen aikaa kuluttavaa ja ikävää työtä. Eipä siis kumma että maamittarit niin meillä kuin muuallakin ovat koettaneet keksiä muita parempia keinoja tätä työtä varten. Tämän aikakauskirjan 1895 vuoden Huhtikuun numerossa on kerrottu varamaamittari H. Helanderin suosittamasta »kartallepanopoletista » ja viime Kesäkuun numerossa on selitys ylioppilas T. Wohlosen keksimästä »mitanasettajasta». Nämä molemmat sekä kom. maam. H. J.Knuutilan keksimä »kampa» ja ruudutetun paperin käyttö lienevät ainoat meillä tunnetut apukeinot tällä alalla, paitsi harppia ja asteikkoa. Saksassa, missä niin paljon kaikellaisia keksintöjä tehdään, on kokeiltu tälläkin alalla. Vaan keksinnöissäkö, vai maamittarien hitaudessa vika lienee, tulos on vaan se, että harppi ja asteikko ovat yhä edelleen siellä samoin kuin tiettävästi meilläkin enimpien maamittarien suosiossa mittoja kartalle asetellessa. Aivan äsken on Saksassa taasen tehty parikin uutta keksintöä tällä alalla. Lieneepä paikallaan kertoilla, mitä sikäläiset keksijät ovat nyt aikaansaaneet ja mihin suuntaan he ovat keksintönsä kehittäneet. Zürichissä olevan Carl Müllerin patenttitoimiston kautta saatavana olevan mitanasettajan, jota samalla voidaan käyttää suoraviivaisten kuvioiden pintaalanlaskussa, muodostaa kaksi yhtäsuurta tasakylkistä ja suorakulmaista puusta tehtyä kolmiota, joiden hypotenuusat ovat mittakaavan mukaisilla asteikoilla varustetut. Toisen kolmion, merkittäköön sitä kirjaimella A, hypotenuusalla oleva asteikko on yhtäsuuriin jakoosiin jaettu. Toisen, B kolmion asteikko on logaritminen, siis erisuuria jakoväliä käsittävä ja kahdella jaoituksen äärimmäisissä päissä olevalla noniuksella varustettu. Kun konetta käytetään mittojen asettamiseen, asete- taan kolmioitten hypotenuusat vastakkain niin että kateetit ovat koordinaattiakselien suuntaiset ja että B kolmion toinen kateeti kulkee esim. y-akselin kautta samalla kuin molemmilla hypotenuusoilla olevat nollapisteet vastaavat toisiaan.
– –
Näiden kolmioiden avulla vakuuttaa Müllerin patenttitoimisto mittain ylöspanon käyvän neljä kertaa joutusammin kuin harpilla ja asteikolla ja pisteet saatavan määrätyksi vähintäin 0,05 mm. tarkkuudella.
– –
Myöskin Helsingissä voi konekalun saada Herm. Lindeilin kautta, jonka luona se myös on halullisten nähtävänä.
– –
Toinen mittain kartallepanokone, jonka on konstrueerannut W. Waue Hannoverissa, perustuu samaan kuin edellä selitetty ja käytetään sitä pääasiassa samalla tavalla. Ero on vaan siinä, että toisen kolmion asemasta käytetään asteikolla varustettua linjaalia. Sitäpaitsi voidaan mikrometeriruuvin avulla muuttaa kolmion hypotenuusan ja kateetien välistä kulmaa siinä tapauksessa, että käytetään erilaisia mittakaavoja tai että on laskettava pintaaloja kutistuneella kartalla. Tämän konekalun hinta on 90 tai 85 Saksan markkaa riippuen siitä onko se valmistettu uushopeasta tai messingistä; sitäpaitsi maksaa jokainen erikseen tilattu ordinaatainasettaja 10 Saksan markkaa. Konekalua saadaan tilata keksijältä osotteella Hannover, Alte Döhrenerstr. 96.
Maanjako-oikeus juttua käsitellään seuraavasti:
L:n lohkokunnan isojaonjärjestelyä varten laadittua jakoehdotusta näytettäessä ilmoitti muun muassa osakas 2:1 tyytymättömyytensä ehdotukseen. Kun toimitusmiehet eivät katsoneet voivansa muuttaa jakoa välittäjäin vaatimusten mukaan, ilmoitettiin asia maanjakooikeuden tutkittavaksi. Maanjakooikeus kokoontui, kuuli valitukset ja päätti, että jakoehdotus oli muutettava valittajan vaatimalla tavalla. Päätöstä tehdessään ei oikeus kuitenkaan nähtävästi huomannut, että muuan toinen osakas 1:3, jonka palstoihin sanottu maanjakooikeuden päätös myöskin aikaansai muutoksen, tuli sen kautta saamaan maamittarin sille ehdottaman kuuden palstan lisäksi vielä yhden palstan eli siis kaikkiaan 7 palstaa. Maanjakooikeuden päätöksestä ei valitettu kauvemmas, joten se sai lain voiman. Kysymys on nyt, kuinka maamittarin on tässä pulmallisessa tapauksessa meneteltävä.
– –
Nyt kysymyksenalaisessa toimituksessa maamittari, joka sen ohessa tiesi sovinnon aikaansaamisen tässä mahdottomaksi, noudatti seuraavaa menettelytapaa, s. o. ilman muita sovitteluja ja keskusteluja muutti jaon maanjakooikeuden laillistuneen päätöksen mukaisesti, huolimatta siitä että yksi osakas täten tuli saamaan yli laissa määrätyn korkeimman palstaluvun. Rajat on jo maalle paalutettu, mutta lopullista valitusosotusta ei välinsuoritusten viipymisen tähden ole vielä voitu antaa.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Maankäyttö 120 vuotta sitten
