TEKSTI: ARI LAITALA
Paremmin geodesiaa tuntevat maanmittarit tietävät, että gravitaatiovoima maan pinnalla ei ole vakio. Vaihtelut eivät tosin ole suuren suuria, eikä niillä liene merkitystä monenkaan käytännöllisen asian suhteen.
Toisin on horisontaalisten vetovoimien laita. Tarkoitan horisontaalisilla vetovoimilla tässä tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten ja ihmisten alueelliseen sijoittumiseen. Vähänkin pidemmällä tähtäimellä kaupunkien, kuntien ja alueiden vetovoimalla on suuri merkitys. Ilman alueellista veto- ja pitovoimaa kohtalona on elinvoiman hiipuminen. Syntyy vähenevien työmahdollisuuksien, julkisten ja yksittäisten palvelujen heikkenemisen sekä pienenevän ja ikääntyvän väestön vaikeasti katkaistava kierre.
T-Media toteutti alkuvuodesta jälleen 10 isoimman kaupungin veto- ja pitovoimaa selvittäneen tutkimuksensa. Ei niin kovin yllättäen, Tampere uusi viimevuotisen ykkössijoituksensa. Kaupungissa takavuosina tehdyt rohkeat päätökset ja investoinnit kantavat edelleen hedelmää ja tekevät sitä varmasti vielä pitkään. Kun asiat loksahtavat paikoilleen, alkaa menestys synnyttää uutta menestystä. Syntyy positiivisen kasvun kierre. Monen muun seikan ohella Tampere on kehittynyt myös melkoiseksi tapahtumakaupungiksi.
Näissä kymmenessä suurimmassa kaupungissa asuu noin 2,3 miljoonaa asukasta. Näiden jälkeen Manner-Suomesta löytyy edelleen yli 280 kuntaa. Suurimmassa osassa tilanne on sellainen, että merkkejä paremmasta ei juuri ole havaittavissa. Monissa kunnissa on kuitenkin jaksoittaista piristymistä matkailuun liittyen. Joko kesä- tai talvimatkailu tuo alueelle ylimääräistä pöhinää, mutta tällaisen varaan on vaikea rakentaa uudenlaista pitkäjaksoista taloudellista toimeliaisuutta.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Horisontaalit vetovoimat
