Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat vahvistaneet suurten kaupunkiseutujen elinvoimaa ja tukeneet kestävän yhdyskuntarakenteen kehitystä, käy ilmi elokuussa 2025 valmistuneesta valtakunnallisesta seurantakatsauksesta. Sopimusten piirissä olevilla seuduilla asuu yli puolet suomalaisista, ja niiden merkitys näkyy arjen sujuvuudessa, palvelujen saavutettavuudessa ja liikkumisen vaihtoehdoissa.

Seurantakatsauksen mukaan asuntoja on edelleen rakennettu kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta hyviin sijainteihin, joissa mahdollisuudet kestävien liikkumismuotojen käyttöön ovat hyvät ja arjen kannalta tärkeät palvelut löytyvät läheltä. Toisaalta on myös havaittavissa, että asuntoja on rakennettu 2020-luvulla myös haja-asutusalueille hieman aiempaa enemmän. Asuinrakentaminen väheni kokonaisuudessaan vuonna 2024. Yli 90 prosentilla kaupunkiseutujen asukkaista lähiluonto on 300 metrin säteellä kotoa, mutta viheralueiden saavutettavuudella voi olla merkittäviä eroja kaupunkiseutujen sisällä. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttö on palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolle, ja henkilövahinko-onnettomuudet ovat vähentyneet.

Haasteita liittyy edelleen liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa sekä asuinalueiden eriytymisen hillitsemisessä. Yksinelävien asunnottomuus on kasvanut, vaikka perheellisten asunnottomuus ja pitkäaikaisasunnottomuus on pääsääntöisesti edelleen vähentynyt.

Valtio on solminut MAL-sopimuksen Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseutujen kanssa. Sopimusten seurannasta vastaavat ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö. Seurantatiedot on koottu saatavilla olevista tiedoista vuodesta 2017 lähtien.