Maankäyttö-lehden verkkoversio
TEKSTI: ARI LAITALA Valtava tragedia – Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan – on tätä kirjoitettaessa kestänyt kaksi kuukautta. Länsimaisesta näkökulmasta on koko ajan vaikeampaa ymmärtää sodan aloittamisen ja jatkamisenkin motiiveja. Meillä on kuitenkin sisäsyntyinen tarve ymmärtää tapahtumia. Se on syväkoodattu geeneihimme. Luonnonvalinta on suosinut niitä, joilla on ollut kyky havainnoida ympäristön tapahtumia, ymmärtää syy- ja seuraussuhteita ja […]
TEKSTI: ARI LAITALA Maanmittarikilta pääsi – monen muun toimijan tavoin – pitämään viimeinkin vuosijuhlaansa perinteisin menoin. Kevätpäiväntasausta vietettiin 18.3.2022, järjestyksessään jo 121. kerran. Opiskelijoiden juhlaan oli tuttuun tapaan saatu myös ripaus seniorikattausta. Vuonna 2020 juhlat jouduttiin hätäperuuttamaan aivan viime metreillä. Viime vuonna juhlittiin tietokonevälitteisesti, mutta nyt oli viimein mahdollista vuosijuhlan viettoon perinteisen kaavan mukaan. Poissa […]
TEKSTI: ARI LAITALA Tänä vuonna piihin liittyvät ajatuksemme ovat ukrainalaisten matemaatikkojen luona. Piin päivänä 3/14 esille nousevat erityisesti Chudnovskyn matemaatikkoveljekset David ja Gregory, jotka ovat tunnettuja mm. piin desimaaleja laskevasta algoritmistaan. Chudnovskyn veljekset David (s. 1947 Kievissä) ja Gregory (s. 1952 Kievissä) kiinnostuivat jo varhain matematiikasta. Heidän isänsä toimi teknillisten tieteiden professorina ja toi kerran […]
TEKSTI: ARI LAITALA Metaverse – tai suomalaisittain metaversumi – on herättänyt viime kuukausina paljon huomiota. Uudenlainen ajatus internetin tulevaisuudesta lähti lentoon lokakuussa Facebookin lanseeratessa uuden nimensä Meta ja esitellessään visioita tulevaisuuden internetistä. Kunnia termin ja konseptin luomisesta menee Neal Stephensonille, joka käytti termiä “metaverse” 1992 ilmestyneessä romaanissaan Snow Crash. Kirjassa metaversumia kuvataan kolmiulotteisena virtuaalisena internetin […]
TEKSTI: ARI LAITALA Virtuaalinen maa sijoituskohteena on tehnyt läpimurron niin pelaajien, tekniikan kehittäjien kuin yleisönkin keskuudessa. Voisiko kysymys olla samalla myös vakavasti otettavasta uudesta kiinteistösijoittamisen muodosta? Virtuaalinen maa sijoituskohteena on saanut kehittyä rauhassa poissa laajemmasta julkisuuden valokeilasta. Mutta Facebookin ilmoittaessa lokakuussa 2021 liiketoimintansa uudesta logiikasta virtuaalinen maa sijoituskohteena on alkanut nopeasti saada uudenlaista nostetta. Mistä […]
TEKSTI: ARI LAITALA, JAMIE DONOVAN JA SUSANNA KARI Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu – edelleen, ja nyt nimellä Kaavoitus- ja rakentamislaki. Lausunnolla olleen lain lausuntoaika päättyi 7.12.2021. Teemme lyhyen katsauksen lausuntokierroksen antiin. Uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen.” Näin kuvataan uudistuksen tavoitteita sivustolla mrluudistus.fi. Uudistuksen päätavoitteet kuulostavat erinomaisen […]
TEKSTI: ARI LAITALA Glasgow’n ilmastokokous tuli ja meni. Etukäteen kokousta oli luonnehdittu ihmiskunnan viimeiseksi merkittäväksi mahdollisuudeksi pysäyttää ilmaston lämpeneminen noin puoleentoista asteeseen. Huolimatta kokouksen suurista saavutuksista – kuten siitä, että fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen tarve todettiin nyt ihan yhteisesti ja kirjallisesti – jäi kokouksen anti lopulta varsin laihaksi. Ne, ketkä arvioivat sitä mitä tällaisissa kokouksissa […]
TEKSTI: ARI LAITALA Investoimalla kiinteistöjen älykkäisiin energiaratkaisuihin voidaan saavuttaa tuottoja, jotka ylittävät selvästi tavanomaiset kiinteistösijoittamisen tuotot. Energia-asioiden hallinta kiinteistösijoittamisen maailmassa oli varsin pitkään suoraviivaista ja helppoa – oikeastaan vähän yhdentekevääkin. Kulloisellakin osamarkkinalla saatavilla olevat energiaratkaisut olivat pitkälti samanlaisia. Ainoa käyttökelpoinen lämmitysratkaisu saattoi olla olla esim. kaukolämpö, jota oli sellaisenaan tarjolla kaikille kutakuinkin samanlaisena ja […]
TEKSTI: ARI LAITALA Tätä kirjoitettaessa viruksen jälkeinen aika näyttää olevan jo lähellä. Kiinnostavaa on hahmotella sitä, miten maailma näyttää muuttuvan, erityisesti kiinteistöpuolella. Monet muutokset näyttävät merkittäviltä ja jäänevät pitkäaikaisiksi, ehkä jopa pysyviksi. Tällainen muutos näyttäisi liittyvän mm. toimistotilan käyttöön ja tarpeeseen. Alalla toimivat ovat nähneet näitä muutoksia läheltä ja ehtineet jo muodostaa uusia skenaarioita, mutta […]
TEKSTI: ARI LAITALA Kiinteistönpito on kiinteistön asianmukaisesta kunnosta ja käytettävyydestä huolehtimista. Vähitellen sen pitäisi tapahtua hiilineutraalisti, kuten kaiken muunkin. Miten ja miksi se voisi tapahtua? Kiinteistönpidon keskiössä on perinteisesti ollut rakennuksen ja sen teknisten järjestelmien ylläpito siten, että kiinteistö tarjoaa käyttäjilleen terveen ja turvallisen toimintaympäristön. Kiinteistönpitoon luetaan usein mukaan myös korjausrakentaminen ja lakisääteisistä tehtävistä – […]
TEKSTI: ARI LAITALA Suo oli autio, keskeltä melkein puuton neva, jonka veden vaivaamasta kamarasta nousi vain jokin kitukasvuinen käkkyrämänty, vahvakaarnainen ja tasalatvainen pieni vanhus. Kuten kaikki tietävät, edellä on suora lainaus Väinö Linnan suurteoksesta Täällä pohjan tähden alla. Romaanin aloitusta pidetään yhtenä suomalaisen kaunokirjallisuuden merkittävimmistä, ehkäpä juuri sinä kaikkein merkittävimpänä. Sitä on luonnehdittu myös ikoniseksi, […]
TEKSTI: ARI LAITALA Maailman väkiluku kasvaa joka päivä noin 150 000 hengellä. Näin on tänään, huomenna ja kymmeniä tuhansia päiviä tästä eteenpäin. Onko ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edes mahdollista väestöräjähdyksen varjossa? Maankäytössä tapahtuneet globaalit ratkaisut ovat keskeinen osa ongelmaa mutta samalla myös osa ratkaisua. Kahdeksan miljardin ihmisen raja maapallolla rikkoutunee vuonna 2023. Väestön voimakas kasvu tuo eteen […]
TEKSTI: ARI LAITALA Onko mitään tylsempää kuin tutkia loputonta sattumanvaraisten lukujen jonoa? No, ehkäpä perehtyä kyseisen tutkimuksen kirjalliseen selostukseen. Maankäyttö-lehti huomioi tänäkin vuonna kolmannen kuukauden neljännentoista päivän. Π:n päivän perinteisiin kuuluu mm. pyöreän ruuan/annoksen syömistä. Varmoja valintoja ovat esimerkiksi piirakat (pie/πe) ja pizzat (pizza/πzza). Toinen takuuvarma ohjelmanumero on π:n likiarvon laskenta, usein mitä yllättävimmillä […]
TEKSTI: ARI LAITALA JA LOTTA LAITALA Asuntokauppojen maan mainioon hintatietopalveluun asuntojen.hintatiedot.fi ilmestyi alkuvuonna 2020 uusi sarake, tieto tontin omistuksesta. Varsin pieneltä tuntuva tiedonjyvänen suuressa datamassassa ei tunnu kovin merkitykselliseltä, mutta avaa aivan uudenlaisia näkymiä Helsingin asuntomarkkinoihin. Kohteeksi päätettiin valita Helsingin asuntokauppadata vuoden alusta 2020. Tiedot haettiin em. hintapalvelusta syyskuussa 2020. Tarkoituksena ei ollut ryhtyä syvällisempään […]
TEKSTI: SUSANNA KARI JA ARI LAITALA GeoForum jatkaa Maanmittauslaitoksen aikaisemmin ylläpitämän Paikkatietoverkoston toimintaa. Paikkatietoverkoston vuosikokouksessa joulukuussa 2020 hyväksyttiin esitys Paikkatietoverkoston tehtävien siirtämisestä GeoForumille. Paikkatietoverkostolla on ollut tärkeä rooli paikkatietoalan yhteistyön rakentumisessa ja INSPIRE-toimeenpanon kansallisen tason yhteistyössä. GeoForum Finland ry:n toiminta käynnistyi virallisesti elokuussa 2020. Samaan aikaan yhdistyksen strategiaan 2020–2022 muotoutui visioksi olla vahva ja tunnettu […]
TEKSTI: ARI LAITALA Jonkinlaisena turvallisena ylärajana pidetty 1,5 asteen lämpeneminen esiteollisesta ajasta voi ylittyä jo lähivuosina. Pelkästään päästövähennysten kautta lämpenemisen pysäyttäminen ei onnistu. On onnistuttava myös hiilinielujen kasvattamisessa. Maankäyttösektorin ratkaisut näyttelevät pääosaa. Meteorologi Kerttu Kotakorpi kirjoittaa Ylen blogissa 1.1.2021, että on olemassa 20 prosentin todennäköisyys sille, että 1,5 asteen raja saavutetaan jo seuraavan kolmen vuoden […]
TEKSTI: ARI LAITALA Historian, vanhojen kuvien ja avoimen datan ystäviä ilahdutti joulukuinen uutinen, jossa Museovirasto ilmoitti avanneensa yli 200 000 valokuvaa avoimena datana. Näin suuresta aineistomäärästä löytyy runsaasti myös maanmittaukseen liittyvää ja sitä sivuavaa aineistoa. Museoviraston kokoelmia kokonaisuudessaan voidaan luonnehtia valtavaksi. Kokoelmista löytyy mm. noin 18 miljoonaa kuvaa, joten nyt vapaasti saataville tulleet valokuvat ovat […]
TEKSTI: ARI LAITALA Monenlaiset sanonnat varmaan sopisivat tähän tilanteeseen. ”Tyyntä myrskyn edellä; Lopulta väistämätön tapahtuu; Juuri kun pääsin sanomasta”. Kirjoitin pääkirjoituksessa 4/2019, kuinka kulunut 2010-luku sujui Maankäyttö-lehden näkökulmasta varsin vakaiden olosuhteiden vallitessa. Muutosta on kuitenkin vähä vähältä tapahtunut, muun muassa Maankäyttö-lehden taustajärjestöjen rakenteissa ja olosuhteissa. Ne heijastuvat lehteen monin tavoin, mutta yhtälö toimii toisinkin. Maankäytölläkin […]
TEKSTI: ARI LAITALA Jos ilmakehästä otetaan keskimääräinen 10 000 molekyylin otos, on joukossa noin 4 kpl CO2-molekyyliä. Nykyinen tilanne olisi vielä juuri ja juuri hallittavissa järjellisin kustannuksin ja ilman peruuttamattomia muutoksia luonto- ja rakennetussa ympäristössä. Ilmakehän CO2-pitoisuus näyttää kuitenkin jatkavan kasvuaan – koronastakin huolimatta. Jarrutus näyttää siis menevän pitkäksi, joten on aika ryhtyä kysymään, millä […]
TEKSTI: ARI LAITALA Puolitoista näyttää olevan luku, jolla tulee olemaan huomattavan suuri merkitys elämäämme. Niin sinun, minun kuin meidän kaikkien muidenkin elämään. Lähellä, kaukana, niin pienissä kuin suurissakin asioissa; tasapuolisesti ikään, uskontoon, sukupuoleen, etniseen taustaan, suuntautumiseen, asuinpaikkaan jne. katsomatta. 1,5 metriä tuntuu olevan se luku, jota useimmiten suositellaan turvaväliksi koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Suositusten vaihteluväli näyttää […]
Kehitetyssä kiinteistönhuollon opetuksen VR-sovelluksessa käyttäjä tutustuu tilan kohteisiin ja niiden ominaisuuksiin, katsoo toimintoja koskevia opetusvideoita ja suorittaa tehtäviä, joissa tilan kohteita pitää paikallistaa. TEKSTI: JUHO-PEKKA VIRTANEN, ARI LAITALA, PÄIVI SUIHKONEN, HANNU HYYPPÄ, MARIKA AHLAVUO, ARTTU JULIN JA MATTI KURKELA Virtuaalitodellisuus (VR) on kypsynyt opetusteknologiaksi, joka mahdollistaa tekemällä oppimisen uusilla virtuaalisilla tavoilla. Hyödyntämällä rakennetun ympäristön 3D-malleja […]
TEKSTI: ARI LAITALA Pirulainen on osuva nimitys SARS-CoV-2 virukselle, jonka kyllä nujerramme, mutta taistelusta voi tulla ankara. Tappioihin pitää laskea myös yritysruumiit. Pirulainen on kirjailijanimellä Tomas Gads kirjoitettu viime vuonna ilmestynyt uuden kotimaisen dekkarisarjan avausosa. Pirulainen on myös suomalainen kansanmusiikkiyhtye, jonka musiikkia on luonnehdittu mm. rockahtavaksi, jopa punkahtavaksi. Tämä kirjoitus ei kerro kuitenkaan kummastakaan edellä […]
TEKSTI: ARI LAITALA Kun seinät alkavat kaatua päälle neljästä suunnasta ja viranomainen valvoo maakunnan rajan ylittämistä, on aika vaihtaa todellisuutta. Virtuaalitodellisuutta käsittelevän juttusarjan toinen osa. Virtuaalitodellisuus. Mitä se oikeastaan on? Tätä nykyä kun niin kovin monet asiat ovat virtuaalisia. On virtuaalipalavereja, virtuaaliopetusta, virtuaalimatkoja, virtuaalikuntaa, virtuaalimatkoja, virtuaalielämyksiä, virtuaalikirkkoa, virtuaalikeikkoja, virtuaalilakitus jne. Melkein kaikki, mikä vaan jotenkin […]
TEKSTI: ARI LAITALA Π:n päivä osui tänäkin vuonna maaliskuun neljänteentoista, amerikkalaisittain 3/14. Merkkipäivän viettoon vihkiytyneille tarkempi kellonaika on 1.59.25… mutta ihan tarkka juhlahetki ei ole tiedossa, eikä tule koskaan olemaankaan, kun π:n tarkkaa arvoa ei tiedä kukaan – eikä tule koskaan tietämäänkään. Asian todisti Johan Lambert jo vuonna 1761. Hän pystyi ensimmäisenä osoittamaan π:n irrationaalisuuden […]
TEKSTI: ARI LAITALA Keinotodellisuus on jo vuosikausia kolkutellut kuluttajien ovia. Kuluttajasovellusten tekniikat ovat kehittyneet hintojen samalla halventuessa. Onko keinotodellisuus jo niin todellista, että sillä on valta vaikuttaa siihen, miten käytämme tiloja ja paikkoja, teemme suunnitelmia, töitämme ja päätöksiä, miten liikumme, opiskelemme, matkustamme tai jopa lomailemme. Visionäärien ja kehittäjien mielestä edellä listatut vaikutukset ovat tietysti […]
TEKSTI: ARI LAITALA 1920-luvulla tapahtui länsimaissa hurja kehitysloikka. Uudet ilmiöt ja kehityskulut kuten kaupungistuminen, liikkumisen vallankumous ja koneromantiikka ovat ilmiöitä, jotka ovat merkittäviä vielä sata vuotta myöhemminkin. 1920-luku vaikuttaakin nyt ajankohtaisemmalta kuin kertaakaan päättymisensä jälkeen. Kaksikymmentä luku on mielissämme iloista, vallatonta, edistyksen, vapautumisen ja vaurastumisen aikaa. Mielikuviin nousevat mm. jazz, uudet muotisuuntaukset, liikkumisen vallankumous, […]
TEKSTI: ARI LAITALA Dadaismi oli lyhyen aikaa – erityisesti vuosina 1916–1924 ja erityisesti Euroopassa – vaikuttanut taidesuuntaus. Dadaismin luojat ja kannattajat sanoivat dadaismin olevan antitaidetta. Dadaismin (dadan) tehtävänä oli olla kaiken sen vastakohta mitä taide edusti. Dadaismin pontimena oli ensimmäisen maailmansodan järjettömyys ja siitä kumpuava kyynisyys. Sikäli kuin taiteella oli tarkoitus välittää viestejä ja synnyttää […]
TEKSTI: ARI LAITALA 2010-luku alkaa olla tätä luettaessa sinettiä vaille valmis. Vuosikymmen on suhteellisen lyhyt pyräys Maankäytön pitkässä historiassa. Meidän kvartaalimme on vähän kuin perheyhtiöissä, neljännesvuosisadan mittainen. Mutta on vuosikymmen kuitenkin sen verran ajankulkua, että muutama huomio lehden näkövinkkelistä on paikallaan. Yleisesti ottaen perinteiset joukkoviestimet ovat 2010-luvulla joutuneet hakemaan paikkaansa ja asemoimaan itseään uudelleen. Muutoksen […]
Kuvassa vasemmalta: Jani, Ana, Pyry, Tero, Sanna, Pauliina, Lauri, Anna, Jussi, Elina, Henrik ja Tiina.. Kuva: Kaisa Jaalama. TEKSTI: ARI LAITALA Järjestyksessään toinen RYTSin järjestämä Science Slam sai jatkoa 23.10.2019 Helsingin Kalevankadun Winecellarsissa. Lähes loppuunmyydyn tilaisuuden avauspuheenvuorona kuultiin Ana Jonesin (Finland Futures Research Centre (FFRC)) esitys Urban Green Futures Podcast. Tämän jälkeen päästiinkin jo varsinaiseen […]
TEKSTI: ARI LAITALA Sähköä tulee pistorasiasta ja lämpöä piisaa kun vaan muistaa vääntää termostaatin riittävän isolle. Niinpä. Suomessa on läpi vuosikymmenten ollut erittäin toimiva energiainfra. Esimerkiksi sähkönjakelun toimintavarmuus on huippuluokkaa, vaikka myrskyt hetkittäin maaseudun sähkönjakelua koettelevatkin. Tämä kaikki kertoo myös perusteellisesta systeemiosaamisesta sekä toimintaympäristön vakaudesta ja ennakoitavuudesta. Samalla hiukan erikoistakin on se, että energian hinta […]