Kirjoittaja: Ari Laitala

26HUHTIKUU

Pääkirjoitus: Horisontaalit vetovoimat

TEKSTI: ARI LAITALA Paremmin geodesiaa tuntevat maanmittarit tietävät, että gravitaatiovoima maan pinnalla ei ole vakio. Vaihtelut eivät tosin ole suuren suuria, eikä niillä liene merkitystä monenkaan käytännöllisen asian suhteen. Toisin on horisontaalisten vetovoimien laita. Tarkoitan hori­sontaalisilla vetovoimilla tässä tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten ja ihmisten alueelliseen sijoittumiseen. Vähänkin pidemmällä tähtäimellä kaupunkien, kuntien ja alueiden vetovoimalla on […]

26HUHTIKUU

Kaupunkituulesta lisävirtaa kiinteistöille

TEKSTI: ARI LAITALA Ainakin rannikkokaupungeissa asuville asia on päivänselvä. Kaupungeissakin tuulee ja toisinaan vähän liiankin kanssa. Mutta voiko tuulta olla jopa niin paljon, että sen valjastaminen pienimuotoiseen sähköntuotantoon olisi kannattavaa? Pienten tuulivoimaloiden (tuulimyllyjen/tuuliturbii­nien/tuuligeneraattoreiden) tarjonta markkinoilla on kasvanut voimakkaasti viimeisen parin vuoden aikana. Niiden tekniikka on kehittynyt samalla kun hinnat ovat tulleet alaspäin. Ainakin tilapäisesti korkeammalle […]

26HUHTIKUU

Viekö tekoäly sinunkin työpaikkasi – vaiko sinunkaan työpaikkaasi?

TEKSTI: ARI LAITALA Päivittäisessä uutisvirrassa tekoäly on jälleen viemässä jonkun uuden ammatti­ryhmän työpaikat. Tekoäly näyttäisi haastavan nimenomaan ­korkeammin ­koulutetun työvoiman asemaa. Ehkä tästä on jo merkkejäkin, kun akateemisesti koulutettujen työttömyysaste on selvässä nousussa? Googlen tilaama ja Implement Consulting Groupin toteuttama selvitys tekoälyn taloudellisista mahdollisuuksista Suomessa julkaistiin englanninkielisenä raporttina maalis-huhtikuun vaihteessa. Joko nyt saataisiin hiukan varmempaa […]

04JOULUKUU

Pääkirjoitus: Tekoäly voi tehdä sinusta korvaamattoman

TEKSTI: ARI LAITALA Keskustelevat tekoälyt ovat saaneet huikeita lisäominaisuuksia viime kuukausien – ja jopa päivien – aikana. Merkittävin muutos ChatGPT:n tapauksessa ovat pluginit eli lisäosat, jotka ovat avanneet tekoälylle tien internetiin. Keskustelevat tekoälyt eli laajat kielimallit eivät siis enää ole oman opetusaineistonsa vankeja vaan pääsevät – käyttäjän niin halutessa – kiinni ajantasaisen tietoaineistoon, kuten vaikkapa […]

02LOKAKUU

Pääkirjoitus: Älykaupungin päivitys

TEKSTI: ARI LAITALA Älykäs kaupunki. Mikä se on? Konseptin kehittäjäksi mainitaan ainakin Arun Mahizhnan (1999), joka alleviivasi erityisesti ICT-teknologian mahdollisuuksia kaupunkitoimintojen kehittämisessä. Tästä lähtien konseptin muotoutuminen näyttääkin keskittyneen pitkälti digitalisaation mahdollisuuksiin niin datan keräämisessä, tiedonsiirrossa kuin analyysissä ja lopulta tietysti sen mahdollisimman älykkäässä hyödyntämisessä. Viime vuosina konsepti näyttää kuitenkin laajentuneen. Älykkyys on paljon muutakin kuin […]

08TOUKOKUU

Pääkirjoitus: Viisautta hallitusneuvottelijoille

TEKSTI: ARI LAITALA Tätä kirjoitettaessa hallitustunnustelut ovat käynnissä ja varsinaiset neuvottelut juuri käynnistymässä. Alkamassa on uusi nelivuotinen lainsäädäntöurakka. Kuten tavallista myös maankäyttöön, kiinteistöihin ja liikkumiseen liittyviä asioita tulee pyörimään neuvottelupöydässä. Hallitusneuvotteluja on tuttuun tyyliin alustettu lehdistössä muidenkin kuin puolueiden toimesta. Edunvalvontajärjestöt ja muutkin kynnelle kykenevät ovat esittäneet toiveitaan ja näkemyksiään, ja tietysti aivan konkreettisiakin avauksia. […]

08TOUKOKUU

Datanlukutaitoa metsästämässä

TEKSTI: ARI LAITALA Mitä datanlukutaito on ja voisiko sen osaamisesta olla jotain hyötyä ­kiinteistöalallakin? Aktiivinen ja osaava kansalaisuus tietoyhteiskunnassa vaatii monenlaista lukutaitoa. Kaiken perusta tietysti edelleen on, että peruskoulun päättävät nuoret osaisivat kaikki hyvin lukea ja hiukan laskeakin. Koko ajan merkitystään tuntuu kasvattavan myös medialukutaito, jonka tärkeyttä ei voi mitenkään väheksyä. Kehittyvän tietoyhteiskunnan yksi oleellinen […]

08TOUKOKUU

Koppikonttorin uusi tuleminen?

TEKSTI: ARI LAITALA Keskustelevan tekoälyn esiinmarssi haastaa monin tavoin perinteisen tietotyön tekemisen tapoja ja keinoja. Kuten aina, työn tekemisen tavat ja muodot ovat sidoksissa tarvittaviin tila- ja ­paikkaratkaisuihin. Tietotyön työläimpiä vaiheita useimmiten on tiedon – kuten uuden tekstin – syöttäminen tietokoneelle. Vakioratkaisu – ja oikeastaan ainoa ratkaisu – tähän on ollut jo vuosikymmenien ajan näppäimistön […]

08TOUKOKUU

Ennennäkemättömiä hetkiä maanmittauksen historiassa

TEKSTI: ARI LAITALA Kuvia generoivat tekoälyt avaavat mahdollisuuden päästää mielikuvitus valloilleen. On kiinnostavaa leikitellä ajatuksella, miltä maapallon historian käännekohdat – tässä tapauksessa maanmittauksen historian – ovat saattaneet näyttää. Tämän jutun kuvat on luotu Midjourney-ohjelmistolla, joka generoi kuvia tekoälypohjaisilla tekniikoilla tekstisyötteen perusteella. Kuvien luomisen lähtökohtana ei ole ollut tarkoituksena – eikä mahdollisuutenakaan – mahdollisimman tarkka historiallisen […]

08TOUKOKUU

Luennolla, viimeisellä

TEKSTI: ARI LAITALA Professori Kauko Viitanen emeritus piti jäähyväisluentonsa Otaniemessä. Tilaisuuteen 3. maaliskuuta 2023 oli saapunut suuri joukko, ehkä parisensataa, kuulijaa Viitasen uran varrelta. Silmämääräisesti arvioiden koolla näytti olevan ainutlaatuinen kattaus suomalaisia kiinteistöalan osaajia. Tilaisuus tuntuikin tarjoavan varsinaisen tarkoituksensa ohella tilaisuuden monelle iloiselle jälleennäkemiselle. Luentonsa aluksi Viitanen kertasi uransa varhaisimpia vaiheita ja päätymistään TKK:lle. Tätä […]

27HELMIKUU

Pääkirjoitus: Voi tekoälyn kevät!

TEKSTI: ARI LAITALA Tätä kirjoitettaessa ulkona paukkuu pakkanen. Kaksi pakkasjaksoa on koittanut myös tekoälyn kehityksen historiassa. Nämä ajanjaksot tunnetaan tekoälytalvina (AI winter). Nimitys juontaa juurensa kehityskulkuun, jossa tekoälyyn kohdistetut odotukset nousivat suuriksi, mutta merkittävistä panostuksista huolimatta tulokset jäivät laihoiksi. Ensimmäisen tekoälytalven (noin 1974–1980) osalta odotukset liittyivät ennen kaikkea luonnollisen kielen käyttöön ihmisen ja koneen välisessä […]

27HELMIKUU

Tekoäly paikkatiedon opettajana

TEKSTI: ARI LAITALA OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman totesi tammikuisessa haastattelussa, että käyttäisi tekoäly ChatGPT:tä paljon ­mieluummin opettajana kuin ­alkaisi itse opiskella asiaa ­oppikirjasta. ­Laitoimme ajatuksen kevyeen ­kenttätestiin ja laajensimme kokeilua vielä Synthesia.io:n tekoälyavattarella. Tekoäly ChatGPT on jatkuvasti hämmästyttänyt maailmaa marraskuisesta julkaisemisestaan lähtien. Sen kyvyt tuntuvat rajattomilta. Sillä on hämmästyttävän laajat yleistiedot, se runoilee, koodaa ties […]

07JOULUKUU

Pääkirjoitus: Entistä mobiilimpi, sosiaalisempi ja ajankohtaisempi Maankäyttö

TEKSTI: ARI LAITALA Sosiaalinen media – mitä se on? Ympäripyöreästi muotoiltuna se on kaikkia niitä sosiaalisen median palveluja, joissa kuka vaan voi ryhtyä sisällöntuottajaksi ja julkaistakin suhteellisen vapaasti melkein mitä vaan. Hiukan muodollisemmissa määritelmissä korostuvat myös teknologiset erityispiirteet, kuten web 2.0 -teknologiat. Perusajatus on kuitenkin se, että se on viestimistä monelta monelle ja niin, että […]

07JOULUKUU

BVC – lentoon lähdössä?

TEKSTI: ARI LAITALA Perinteikäs kiinteistöarviointiin ­keskittyvä Baltic Valuation Conference (BVC) ­palasi ­alkuperäiseen konseptiinsa parin ­välivuoden jälkeen. Useimmat esitykset keskittyivät tälle kertaa lentokenttä­vaikutusten huomioimiseen kiinteistö­arvioinnissa. COVID-pandemian alkamisen myötä joutuivat monet konferenssijärjestäjät tekemään nopeita ratkaisuja: peruako koko konferenssi vaiko lähteä etäjärjestelyihin. Kumpiakin ratkaisuja tehtiin ja nähtiin. Viime vuonna alkoivat myös erilaiset hybridi­toteutukset yleistyä. Perusratkaisuna on usein ollut […]

07JOULUKUU

Hiilineutraali taloyhtiö, osa 2

TEKSTI: ARI LAITALA Kaksiosainen artikkelin jälkimmäinen osa. Ensimmäinen osa julkaistiin Maankäytön numerossa 2/2022. Avainsanana standardinmukaisuus Kuten edellä on jo ilmennyt, voidaan esimerkiksi taloyhtiön käytönaikaista hiilijalanjälkeä laskea hiukan eri tavoin. Arenen laskuri ei ole ainoa vaihtoehto ja varsinkin kiinteistöpalvelujen tarjolla on moniakin erilaisia päästökertoimia. Myös se, mitä esimerkiksi laskentaan otetaan lopulta mukaan, on osin avoin kysymys. […]

03LOKAKUU

Pääkirjoitus: Pitääkö taloyhtiönkin olla vastuullinen?

TEKSTI: ARI LAITALA Haluavatko ne 2,7 miljoonaa suomalaista, jotka asunto-osakeyhtiöissä asuvat, asua myös vastuullisesti. Vastuullisuus – erityisten yritysten vastuullisuus – on valtavirtaistunut. Tämä ei ole ihme, sillä laajalti vallitsevan ymmärryksen mukaan vain vastuullisesti toimivat yritykset ja organisaatiot ovat pitkällä tähtäimellä elinkelpoisia. Kukapa haluaisikaan ostaa mitään yritykseltä, joka pilaa ilmastoa tai käyttää esim. lapsityövoimaa alihankintaketjussaan. Mutta […]

03LOKAKUU

Hiilineutraali taloyhtiö

TEKSTI: ARI LAITALA Digitaalisilla 3D-kaupunkimalleilla on ominaisuuksia ja tietosisältöjä, jotka voivat tukea monella tapaa käytännönläheistä rakennetun ympäristön vähähiilisyystyötä – myös taloyhtiöiden massiivisessa kiinteistökannassa. Viime kuukausien uutistulvassa laajimman näkyvyyden on vallannut energiaan liittyvä uutisointi, vaikka muustakaan uutisaineistosta ei ole ollut pulaa. Sähkösopimuksista, hinta-arvailuista ja erilaisista selviytymiskeinoista on vähitellen päästy myös taustoittavampaan uutisointiin, kuten markkinamekanis­mien analysointiin ja […]

09TOUKOKUU

Maanmittarikillan vuosijuhla – maakansan ykkösjuhla

TEKSTI: ARI LAITALA Maanmittarikilta pääsi – monen muun toimijan tavoin – pitämään viimeinkin vuosijuhlaansa perinteisin menoin. Kevätpäiväntasausta vietettiin 18.3.2022, järjestyksessään jo 121. kerran. Opiskelijoiden juhlaan oli tuttuun tapaan saatu myös ripaus seniorikattausta. Vuonna 2020 juhlat jouduttiin hätäperuuttamaan aivan viime metreillä. Viime vuonna juhlittiin tietokonevälitteisesti, mutta nyt oli viimein mahdollista vuosijuhlan viettoon perinteisen kaavan mukaan. Poissa […]

09TOUKOKUU

Π:n päivänä herran vuonna 2022

TEKSTI: ARI LAITALA Tänä vuonna piihin liittyvät ajatuksemme ovat ukrainalaisten matemaatikkojen luona. Piin päivänä 3/14 esille nousevat erityisesti Chudnovskyn matemaatikko­veljekset David ja Gregory, jotka ovat ­tunnettuja mm. piin desimaaleja laskevasta algoritmistaan. Chudnovskyn veljekset David (s. 1947 Kievissä) ja Gregory (s. 1952 Kievissä) kiinnostuivat jo varhain matematiikasta. Heidän isänsä toimi teknillisten tieteiden professorina ja toi kerran […]

28HELMIKUU

Pääkirjoitus: Metaversumin arkkitehteina

TEKSTI: ARI LAITALA Metaverse – tai suomalaisittain metaversumi – on herättänyt viime kuukausina paljon huomiota. Uudenlainen ajatus internetin tulevaisuudesta lähti lentoon lokakuussa Facebookin lanseeratessa uuden nimensä Meta ja esitellessään visioita tulevaisuuden internetistä. Kunnia termin ja konseptin luomisesta menee Neal Stephensonille, joka käytti termiä “metaverse” 1992 ilmestyneessä romaanissaan Snow Crash. Kirjassa metaversumia kuvataan kolmiulotteisena virtuaalisena internetin […]

09TOUKOKUU

Pääkirjoitus: Maan himo

TEKSTI: ARI LAITALA Valtava tragedia – Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan – on tätä kirjoitettaessa kestänyt kaksi kuukautta. Länsimaisesta näkökulmasta on koko ajan vaikeampaa ymmärtää sodan aloittamisen ja jatkamisenkin motiiveja. Meillä on kuitenkin sisäsyntyinen tarve ymmärtää tapahtumia. Se on syväkoodattu geeneihimme. Luonnonvalinta on suosinut niitä, joilla on ollut kyky havainnoida ympäristön tapahtumia, ymmärtää syy- ja seuraussuhteita ja […]

28HELMIKUU

Virtuaalisen maan markkinoilla

TEKSTI: ARI LAITALA Virtuaalinen maa sijoituskohteena on tehnyt läpimurron niin pelaajien, tekniikan kehittäjien kuin yleisönkin keskuudessa. Voisiko kysymys olla samalla myös vakavasti otettavasta uudesta kiinteistösijoittamisen muodosta? Virtuaalinen maa sijoituskohteena on saanut kehittyä rauhassa poissa laajemmasta julkisuuden valokeilasta. Mutta Facebookin ilmoittaessa lokakuussa 2021 liiketoimintansa uudesta logiikasta virtuaalinen maa sijoituskohteena on alkanut nopeasti saada uudenlaista nostetta. Mistä […]

28HELMIKUU

Lausuttua

TEKSTI: ARI LAITALA, JAMIE DONOVAN JA SUSANNA KARI Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu – edelleen, ja nyt nimellä Kaavoitus- ja rakentamislaki. Lausunnolla olleen lain lausuntoaika päättyi 7.12.2021. Teemme lyhyen katsauksen lausuntokierroksen antiin. Uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen.” Näin kuvataan uudistuksen tavoitteita sivustolla mrluudistus.fi. Uudistuksen päätavoitteet kuulostavat erinomaisen […]

07JOULUKUU

Pääkirjoitus: Mennyt maailma

TEKSTI: ARI LAITALA Glasgow’n ilmastokokous tuli ja meni. Etukäteen kokousta oli luonnehdittu ihmiskunnan viimeiseksi merkittäväksi mahdollisuudeksi pysäyttää ilmaston lämpeneminen noin puoleentoista asteeseen. Huolimatta kokouksen suurista saavutuksista – kuten siitä, että fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen tarve todettiin nyt ihan yhteisesti ja kirjallisesti – jäi kokouksen anti lopulta varsin laihaksi. Ne, ketkä arvioivat sitä mitä tällaisissa kokouksissa […]

07JOULUKUU

Energiajohtaminen kiinteistömarkkinoilla

TEKSTI: ARI LAITALA Investoimalla kiinteistöjen ­ älykkäisiin energiaratkaisuihin ­voidaan saavuttaa tuottoja, jotka ylittävät selvästi tavanomaiset ­kiinteistösijoittamisen tuotot. Energia-asioiden hallinta kiinteistösijoittamisen maailmassa oli varsin pitkään suoraviivaista ja helppoa – oikeastaan vähän yhdentekevääkin. Kulloisellakin osamarkkinalla saatavilla olevat energiaratkaisut olivat pitkälti samanlaisia. Ainoa käyttökelpoinen lämmitysratkaisu saattoi olla olla esim. kaukolämpö, jota oli sellaisenaan tarjolla kaikille kutakuinkin samanlaisena ja […]

04LOKAKUU

Pääkirjoitus: Takaisin toimistoon – vaiko sittenkään?

TEKSTI: ARI LAITALA Tätä kirjoitettaessa viruksen jälkeinen aika näyttää olevan jo lähellä. Kiinnostavaa on hahmotella sitä, miten maailma näyttää muuttuvan, erityisesti kiinteistöpuolella. Monet muutokset näyttävät merkittäviltä ja jäänevät pitkäaikaisiksi, ehkä jopa pysyviksi. Tällainen muutos näyttäisi liittyvän mm. toimistotilan käyttöön ja tarpeeseen. Alalla toimivat ovat nähneet näitä muutoksia läheltä ja ehtineet jo muodostaa uusia skenaarioita, mutta […]

04LOKAKUU

Kuka ottaisi hoitaakseen vähähiilisen kiinteistönpidon?

TEKSTI: ARI LAITALA Kiinteistönpito on ­kiinteistön asianmukaisesta ­kunnosta ja käytettävyydestä ­huolehtimista. Vähitellen sen pitäisi tapahtua ­hiilineutraalisti, kuten kaiken muunkin. Miten ja miksi se voisi tapahtua? Kiinteistönpidon keskiössä on perinteisesti ollut rakennuksen ja sen teknisten järjestelmien ylläpito siten, että kiinteistö tarjoaa käyttäjilleen terveen ja turvallisen toimintaympäristön. Kiinteistönpitoon luetaan usein mukaan myös korjausrakentaminen ja lakisääteisistä tehtävistä – […]

24TOUKOKUU

Pääkirjoitus: Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi

TEKSTI: ARI LAITALA Suo oli autio, keskeltä melkein puuton neva, jonka veden vaivaamasta kamarasta nousi vain jokin kitukasvuinen käkkyrämänty, vahvakaarnainen ja tasalatvainen pieni vanhus. Kuten kaikki tietävät, edellä on suora lainaus Väinö Linnan suurteoksesta Täällä pohjan tähden alla. Romaanin aloitusta pidetään yhtenä suomalaisen kaunokirjallisuuden merkittävimmistä, ehkäpä juuri sinä kaikkein merkittävimpänä. Sitä on luonnehdittu myös ikoniseksi, […]

24TOUKOKUU

Maankäyttö on nollasummapeliä

TEKSTI: ARI LAITALA Maailman väkiluku kasvaa joka päivä noin 150 000 hengellä. Näin on tänään, huomenna ja kymmeniä tuhansia päiviä tästä eteenpäin. Onko ­ilmastonmuutoksen ­pysäyttäminen edes mahdollista väestöräjähdyksen varjossa? Maankäytössä ­tapahtuneet globaalit ratkaisut ovat keskeinen osa ongelmaa mutta samalla myös osa ratkaisua. Kahdeksan miljardin ihmisen raja maapallolla rikkoutunee vuonna 2023. Väestön voimakas kasvu tuo eteen […]

24TOUKOKUU

Π:n päivä – entistäkin hillitympänä

TEKSTI: ARI LAITALA Onko mitään ­tylsempää kuin ­ tutkia loputonta ­sattumanvaraisten lukujen ­jonoa? No, ehkäpä ­perehtyä kyseisen tutkimuksen ­kirjalliseen selostukseen. Maankäyttö-lehti huomioi tänäkin vuonna kolmannen kuukauden neljännentoista päivän. Π:n päivän perinteisiin kuuluu mm. pyöreän ruuan/annoksen syömistä. Varmoja valintoja ovat esimerkiksi piirakat (pie/πe) ja pizzat (pizza/πzza). Toinen takuuvarma ohjelmanumero on π:n likiarvon laskenta, usein mitä yllättävimmillä […]

Siirry työkalupalkkiin