Alfred Petrelius ja Suuri Kuolan retki 1887

07MAALISKUU

Alfred Petrelius ja Suuri Kuolan retki 1887

TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Kansanvalistusseuran kalenteri julkaisi 1889 Alfred Petreliuksen kirjoituksen Suuresta Kuolan 1887 retkestä. Kirjoitukseen sisältyi kolme kuvaa ja karttaliite. Kuvat esittivät maisemaa Lujaur-tuntureilta. Kuolan niemimaa oli ollut vielä keskiosiltaan tuntematonta aluetta Euroopan kartalla, ja Lujaur vasta löydettiin tällä matkalla. Tähtitieteen opiskelija Petrelius oli retkikunnan matkalla geodeettina. Hänen tehtävänään oli laatia Kuolasta yleiskartta, joka sisälsi […]

26HUHTIKUU

Helsingin sarjavalokuvaus ilmasta kesällä 1918

TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Helsingin kaupunginmuseolla on säilynyt kesällä 1918 otettu ilmakuvasarja. Kuvaus kattaa pääosan kantakaupungin alueesta Suomenlinnasta Töölönlahteen. Kuvasarja on koottu aikanaan saksalaisella Messterin filmikameralla otetuista kuvista. Muilta osin kuvien historiaa ei tunneta. Ilmakuvaus kehittyi ensimmäisessä maailmansodassa lentämisen myötä. Kun aiemmin vihollisen asemia ja liikkeitä oli kuvattu turvallisen etäältä kiintopalloista ja leijoista käsin, vuonna 1914 […]

04JOULUKUU

Hietalahden sataman kartoitus fotogrammetrisesti – Kasimir Sinervän diplomityö 1910

TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Teknillisen korkeakoulun maanmittausosaston kollegin 30.5.1910 pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin neljä diplomityötä, joista yksi oli Kasimir Sinervän työ ”Hietalahden sataman kartoitus fotogrammetrisesti”. Polytekninen opisto oli muuttunut korkeakouluksi kahta vuotta aiemmin 1908, joten kyse oli ensimmäisistä maanmittarien suorittamista diplomitutkinnoista Suomessa. Sinervä oli aloittanut opinnot 1906 Polyteknisessä opistossa, jossa hän suoritti maanmittaritutkinnon ensimmäisen osan. Fotogrammetria sisältyi […]

07JOULUKUU

Pitäisikö maailman näyttää erilaiselta rakennetun ympäristön tohtorin silmin?

Tohtorikoulutettavat ratkaisevat yritysten ja organisaatioiden haasteita yhteiskehittämällä. Kuva: MeMo. TEKSTI: MARIKA AHLAVUO, HANNU HYYPPÄ JA HENRIK HAGGRÉN Vielä vuosituhannen vaihteessa tohtoriksi opiskelevat tekivät väitöskirjansa pääsääntöisesti työnsä ohessa. Väitöskirjan aihe saattoi poiketa paljonkin omasta päivätyöstä. Nykyisin suurella osalla tohtorikoulutettavista väitöskirjaopinnot ja koulutus sujuvat osana väitöskirjan aihealueeseen liittyvää työpäivää. Muutos entiseen on merkittävä. Yliopistoilla on paine tuottaa […]

05LOKAKUU

Suomen Akatemian laserkeilauksen huippuyksikön vaikuttavuus

Droonitutkimus ja sen algoritmit sekä metsäntutkimuksessa että rakennetussa ympäristössä mahdollistavat nopeita kartoituksia, Kuva: MeMo.. TEKSTI: MARIKA AHLAVUO, HANNU HYYPPÄ, JUHA HYYPPÄ, ANTERO KUKKO, HARRI KAARTINEN, PETRI RÖNNHOLM, MIKKO VASTARANTA, MARKUS HOLOPAINEN, XIAOWEI YU JA HENRIK HAGGRÉN Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen (FGI) professori Juha Hyypän johtama laserkeilauksen huippuyksikkö toimi vuosina 2014–2019. Huippuyksikössä olivat mukana Aalto-yliopistosta professori Hannu Hyyppä, […]

05LOKAKUU

Unto Korhonen 1931–2020 Fotogrammetrian tutkijasta suurlähettilääksi

Suurlähettiläs ja tekniikan lisensiaatti Unto Kullervo Korhonen kuoli 15.4.2020. Hän oli syntynyt 10.5.1931 Pielisensuussa. Korhonen valmistui ylioppilaaksi Joensuun lyseossa 1950 ja diplomi-insinööriksi Teknillisen Korkeakoulun maanmittausosastolta 1955. Tekniikan lisensiaatiksi hän valmistui 1963. Unton kansainvälinen suuntautuminen näkyi jo varhain: hän suoritti useita opintomatkoja Norjaan, Tanskaan, Saksaan, Sveitsiin ja Ruotsiin. Apuahoja tutkimukseen hän sai mm TKK:lta, Teekkarirahastolta sekä […]