Halkomisista, taksasta ja prisma

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1904 numeroissa käsiteltyjä asioita. Nimimerkki Ach.W. kirjoittaa tilojen lohkomisesta ja palstatilan erottamisesta: Yhteiskunnalliset mielipiteet ja niistä johtuva yhteiskunnallinen valtiotoimi pysyivät maassamme viime vuosisadan alkupuoliskolla jotenkin vanhoillisina ja muuttumattomina kaikilla toiminta-aloilla. Maanomistus- ja maanosittamissuhteet eivät suinkaan tehneet tästä mitään poikkeusta. Maanmittausohjesääntö 15. päivältä Toukokuuta 1848 oli suurimmaksi osaksi vain […]

Konekaluja ja maanjako-oikeus

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1904 numeroissa käsiteltyjä asioita. Uusien mittojen viemisestä kartalle annetaan hyödyllisiä vinkkejä: Mittain ylöspano kartalle harpin ja asteikon avulla on sangen aikaa kuluttavaa ja ikävää työtä. Eipä siis kumma että maamittarit niin meillä kuin muuallakin ovat koettaneet keksiä muita parempia keinoja tätä työtä varten. Tämän aikakauskirjan 1895 vuoden Huhtikuun […]

Tauno Talvio – Kiinteistö­muodostuksen vahva asiantuntija (1929–2024)

TEKSTI: MIKA TALVIO – MARKUS TALVIO – JÜRGEN GRÖNFORS Maanmittausneuvos, DI Tauno Talvio kuoli lyhyen sairauden murtamana Helsingissä 26.1.2024. Hän oli 94-vuotias, syntynyt Raumalla 24. toukokuuta 1929. Talvio valmistui ylioppilaaksi vuonna Rauman lyseosta 1950, minkä jälkeen hän suoritti asevelvollisuuden. Sotilasarvoltaan Talvio oli yliluutnantti. Varusmiespalvelun jälkeen oli opintojen vuoro Teknillisen korkeakoulun Maanmittausosastolla vuonna 1951. Kesälomien aikana […]

Lapin kolmiomittaus

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1903 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kolmiomittaukset Lapissa 1903 Kun Suomen yleiskarttaa viime vuosisadan 40-luvulla alettiin laatimaan, oli sitä varten, paitsi tähtitieteellisten ja kolmiomitannollisten pisteiden määräämistä, myöskin koko pohjois-Suomi kartoitettava. Nämät siis lähinnä yleiskarttaa varten aiotut mittaukset tehtiin mittakaavassa 1: 100,000, paitsi Inarin ja Utsjoen pitäjiä, mitkä kartoitettiin mittakaavassa 1: […]

Lohkominen, hautakivi ja tulipalo

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1903 sisältöä. Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1903 sisältöä: Käsitellään kysymystä lohkomisasiakirjain kartoittamisesta. Asiasta on Keisarillinen Senaatti 22/5 1903 antanut seuraavan huomattavan päätöksen: Sittenkun lääninmaamittari J. kiertokirjeellä 25. päivältä Lokakuuta 1902 oli kehottanut läänissä työskenteleviä maamittareja 25 pennin karttamerkillä varustamaan kaikki hänelle tarkastettavaksi lähetettäviin tiluslohkomistoimituksiin kuuluvat kartat ja asiakirjat […]

Kirjallisuutta ja keksintöjä

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Uusi merkittävä kirja ilmestyy på svenska: Om eganderätten till Finlands vatten. Julkaisemalla yllämainitun teoksen on professori J. N. Lang täyttänyt tuntuvan aukon lainopillisessa ja kameraalisessa kirjallisuudessamme. Ensimmäisessä osassa eli johdannossa tehdään selkoa veden taloudellisesta merkityksestä; eri vesioikeusjärjestelmistä, jotka esiintyvät Euroopan sivistysmaiden lainsäädännössä, ja joista suureen osaan roomalainen vesioikeus, periaatteillaan valtion omistusoikeudesta kaikkiin […]

Haltuunotto, ­testamentti ja lehti

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN kahdestoista vuosikerta käynnistyi v. 1903 ja sisälsi mm. seuraavaa:. Uusien tilusten haltuunotosta kirjoittaa P. J. Rinkinen: Tuntunee kenties monesta turhanpäiväiseltä ottaa tämä kysymys keskustelun-alaiseksi, sillä pienemmissä jakotoimituksissa ei sen ratkaisemisessa ole juuri sanottavia vaikeuksia, vaan aivan toista on isommissa jakotoimituksissa, joissa tämän seikan johdosta voipi esiintyä melkein voittamattomia esteitä. […]

Matematiikkaa ja taksoja

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Presisioni-levyplanimetrin teoria. Kun tasapintaisen kuvion rajana on viiva, jota ei tavallisilla yhtälöillä voida esitellä, käytetään sellaisen kuvion pinta-alaa määrättäessä mekaanillisia koneita, kuten esim. planimetriä. Jakamalla kuvio diagrammeihin, voidaan sen pinta-alan arvoa lähetä. Tässä aikakauskirjassa on ollut puhe Coradin presisioni-levyplamimetristä. Kun arv. Kirjoittaja on jättänyt […]

Jakoja ja ­tehokkuus

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti vahvistetun jaon kautta kahdesta tai useammasta yhdistetystä maakirjatalosta muodostettu ja joka siis sisältää osia eri talonnumeroista, nyt voimassa olevan maanosittamisasetuksen mukaan jakaa? Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti vahvistetun jaon kautta kahdesta tai useammasta yhdistetystä maakirjatalosta muodostettu ja joka siis […]

Museotoimikunta naftaliiniin

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Eipä ehtinyt kulua pitkää aikaa siitä kun kirjoitin museotoimikunnasta Maankäytön numerossa 1/2020, kun tilanne muuttui melko radikaalisti. Suomeen vyöryi pandemia, jota kutsutaan koronaksi, ja se sulki monia työpaikkoja melkein kuin seinään. Niin kävi myös Tekniikan museossa 10.3.2020. Museotoimikunnan aktiviteetti oli rajoittunut museossa tehtävään talkootyöhön, joka siis loppui. Parin vuoden kuluttua keväällä 2022 […]

Talonnumeron yhdistäminen, osittaminen ja iltamat

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kirjelmä siitä, voiko osittamisissa yhdistää eri talonnumerojen osia yhdeksi tilaksi: Ylihallituksen kirje komissiomaanmittari N.N:lle: Sittenkun lääninmaamittari L tarkastaessaan karttaa ja asiakirjoja, jotka kuuluvat Teidän käsittelemiin numeroilla 5629 ja 5629a merkittyihin halkomistoimituksiin 173/480 osalla perintörusthollia N:o 8 ja 179/576 osalla aukmenttitilaa N:o 9 M:n pitäjän […]

Jakoasetusta ja omistus­oikeuksia

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kyseisenä vuonna käsitellään ammattikunnan piirissä laajasta jakolakia ja sen valmisteilla olevaa asetusta. Asianlaita ilmenee yhdistyksen neljännen varsinaisen kokouksen, joka pidettiin Turussa 12.6.1902, asialistassa. 1) Keskustellaan Lainvalmistelukunnan ehdotuksesta jakoasetukseksi. 2) Onko lohkomisen kautta syntyneillä tiloilla osa jakokunnan yhteisiin tiluksiin? 3) Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti […]

Preussin maanmittarit ja pulpetti

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Toimitussihteeri Hagan on kaivanut tietoja ”Zeitschrift für Vermessungswesen” -lehdestä Preussin yksityisistä maanmittareista mm. seuraavasti: Paitsi vakinaisia valtion viroissa olevia sekä kaupunkien ja kuntien palkkaamia maamittareja on useissa Saksan valtioissa, niinpä Preussissakin, suuri joukko maamittareja, jotka elävät kokonaan yksityistöistä saamillaan ansioilla. Noin 30 vuotta sitten […]

Wiipurin järjestelyä ja oikeuden merkittävä päätös

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Pienenä tietoina kerrotaan seuraavaa: Sittenkun kysymys oli noussut täydellisen rakennusjärjestelmän vahvistamisesta Wiipurin kaupungin ulkoreunalla oleville taajaväkisille maalaisyhdyskunnille ja maamittari määrätty sitä varten tekemään alueen asemapiirrosta ja laatimaan rakennusjärjestelmä-ehdotusta sille, on Keis. Senaatti 10. viime Heinäkuuta muun muassa Maanmittaus-ylihallituksen ehdotuksesta tämän työn suhteen päättänyt: että […]

Lohkotilan osuus yhteisiin maihin ja kirjallisuutta

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Uudenmaan läänin maamittarien iltamassa 21. viime Maaliskuuta keskusteltiin siitä, että onko tiluslohkomisen kautta syntyneillä lohkotiloilla osaa yhteisiin maihin. Alustaja, varamaamittari N. Järnefelt, katsoi luonnolliseksi, että lohkotilaa, joka kaikissa muissa suhteissa, kuten verojen vähenemisessä ja lisäämisessä, on samain lakien alainen kuin muut manttaaliin pannut tilat […]

Maankäyttö 120 vuotta sitten: Ruotsin maanmittarit

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Aikakauskirjan päätoimittaja Otto Savander raportoi Ruotsin maanmittareiden yleisestä kokouksesta: ”Vaikka maanmittauslaitoksen kehitys meillä, maamme tultua Ruotsista erotetuksi, onkin käynyt omaa suuntaansa, niin on meillä tätä alaa koskevalla lainsäädännöllä vielä niin paljon yhtäläisyyttä ruotsalaisen lainsäädännön kanssa, että lienee opettavaa tehdä selkoa tärkeimmistä niistä kysymyksistä mitkä […]

Polyteknisessä opistossa erimielisyyksiä

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. I. Meurman kirjoittaa pitkästi koulutuksesta ja opettajakunnan näkemyksistä Polyteknisessä Opistossa: Ylihallituksessa auskultanttitutkintoja suoritettaessa on tultu huomaamaan ettei opetus Polyteknisen opiston maanmittaus-ammattikoulussa ole ollut sillä kannalla että maamittareiksi aikovalta siellä olisivat voineet saada vastaista toimintaansa varten riittävää ajan vaatimusten mukaista tieteellistä opetusta, johon Ylihallitus on […]

Kylä, ennakkomaksu ja inverssiluku

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Museotoimikunta

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Maanmittausalan menneiden asioiden tallentaminen alkoi siitä, kun Maanmit­tauslaitos piti 300-vuotisjuhliaan v. 1933. Juhlan yhteyteen oli pystytetty näyttely, johon oli kerätty alan vanhempaa esineistöä. Esineistö varastoitiin ja sittemmin Geodeettien kerho jatkoi Olavi Siikaniemen johdolla aineiston keräilyä. Keräilyn tulokset tallennettiin odottamaan parempia aikoja. Aikaa kului, kunnes Helsingin kaupunki luovutti 1960-luvun lopulla kaupungin vanhan vesilaitoksen […]

Maanjako-oikeudesta

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Maanjako-oikeusasiaa käsiteltiin maanmittariyhdistyksen kokouksessa herra I. Meurmannin laatiman lausunnon perusteella: Tunnettu on nimittäin, että on paraillaan tekeillä uusi jakoasetus, jossa myöskin oikeudenkäyntijärjestys maanjakoasioissa lopullisesti on määrättävä, ja maamittarikunta, joka yleensä kiitettävällä tavalla on seurannut aikaansa ja ilmaissut mielipiteensä tekeillä olevista uudistuksista sen toimipiiriin kuuluvilla […]

Yhteisen paikan jako

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1899 numerossa käsiteltyjä asioita. Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käydään laajaa keskustelua yhteisen paikan jaosta. Asiasta alusti herra Bergman: Voidakseni selvemmin vastata tähän kysymykseen, arvelen tarpeelliseksi ryhmittää kysymyksenalaiset paikat kahteen lajiin, nimittäin: l:ksi) Sellaiset paikat, jotka ovat alkuperäiseen tarkoitukseensa yhä edelleenkin tarpeelliset; ja 2:ksi) Sellaiset paikat, joita syystä tai toisesta […]

Jyvitys

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1899 numerossa käsiteltyjä asioita. Maan arvon määrittäminen on tarpeen maita jaettaessa uudelleen maanomistajien välillä tai erilaisissa halkomistoimenpiteissä. Asia on laajasti esillä SMYA:ssa ja yhdistyksen kolmannessa kokouksessa. Asiaa käsitellään erilaisin tuottoarvolaskelmin ja esimerkein. Esille otetaan myös maanviljelijöiden tavat ja tuntemukset. Maanmittausasetus v. 1848 säätää että korkein jyväluku on 10, […]

Homografi

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1899 numerossa nimimerkki I.M. esittelee Homografin. Homografi-määritystä ei tahdo löytyä oikein nykyisistä hakemistoista, mutta tällainen juttu se oli: Täten nimittää insinööri Sev. Sjöstrand Tukholmassa konstrueraamaansa uutta konekalua kaikenlaisten piirustusten, karttain ja kuvain kopioimista sekä pienentämistä ja suurentamista varten, joka konekalu hiljakkoin on ilmestynyt kauppaan ja jota Suomessa pääasiamiehenä […]

Maankäyttö 120 vuotta sitten: Alamainen ­mietintö Ylitornion ­pitäjän ­metsäsuhteista

VUONNA 1889 Espanjalaisvalta Kuubassa päättyi Espanjan ja Yhdysvaltain sota päättyi rauhan­sopimukseen Helmikuunn manifesti – ­ensimmäinen sortokausi alkoi Suomessa Felix Hoffmann patentoi aspiriinin. Suomen Maamittari-Yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1899 numerossa esittelee Emil Wichmann seikkaperäisessä jutussaan toimikunnan mietintöä seuraavasti: Noin kuudettakymmentä vuotta sitten kun tilallisille Ylitornion pitäjässä isossa jaossa annettiin tiluksia, ei metsällä näissä seuduin ollut mitään myyntiarvoa […]

Maanmittausalan edistämissäätiö

JÜRGEN GRÖNFORS Apurahoja on jaettu vuosina 2006–2018 yhteensä 124 000 euroa. Erilaisista rahastoista rekisteröityyn säätiöön Maanmittausinsinöörien Liiton (MIL) haltuun ja hallintaan oli vuosien kuluessa siirtynyt erilaisten keräilyjen tai tapahtumien seurauksena ns. rahastoja, joiden käyttötapaa ei ollut saatu ratkaistua: • Matts Wilhelm Gullin muistorahasto. Rahasto oli syntynyt, kun maanmittarit keräsivät Gullille rahaa kiitoksena hänen laatimastaan lausunnosta […]

Maanmittausta tallentamassa: Skanneri museoon

JÜRGEN GRÖNFORS MUSEOTOIMIKUNNAN TOIMESTA on maanmittausalan kojeita, laitteita, karttoja ja kirjallisuutta kirjattu rekistereihin jo vuosia. Kirjaamista on tehty jo niin kauan, että kohta alkaa epäillä, onko rekisteröintijärjestelmä niin vanha, että sitä ei voi lukea kuin vanhoilla ohjelmilla. No, digitointia on kuitenkin jatkettu. Vanhoja valokuvia on alettu skannata jo joitakin vuosia sitten ja työ etenee hyvää […]

Maanmittausta tallentamassa: Painokivi

JÜRGEN GRÖNFORS Aikanaan käytettiin karttojen painamiseen kiviä. Tällaisen kiven kaivertaminen painolaataksi kesti toista vuotta, joten ne olivat aikanaan varsin arvokkaita. Maanmittauslaitoksessa oli huoli kivien menettämisestä kevään 1918 konfliktin aikana: ”Tuntuvampi vahinko on Maanmittaushallitukselle koitunut kuitenkin sen kautta, että punaiset, murtauduttuaan Lilius & Hertzberg O.Y:n kirjapainon varastokellariin, jossa Maanmittaushallituksen karttakiviä on säilytetty, ovat sieltä ottaneet haltuunsa […]

Maankäyttö 120 vuotta sitten: Kuvernöörin ­toimitus ja ­säätiön siemen

VUONNA 1898 USS Maine räjähti ja ­upposi Havannan ­satamassa ­tuntemattomasta ­syystä. Surmansa sai 266 ­Yhdysvaltain sotilasta. Tapaus oli yksi syy Yhdysvaltain sodanjulistukselle Espanjalle. Apteekkari Caleb Bragham valmisti ensimmäisen kerran Pepsi Cola -juoman. Perustettiin koripalloseura Uudenmaan Korihait. Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1898 numerossa käsitellään maanjako-oikeuden oikeutta perua kuvernöörin määräämä toimitus. Nimimerkki i – s – n kirjoittaa […]

Maankäyttö 120 vuotta sitten: Säästäväisyyttä ja oppiohjelman muutoksia

JÜRGEN GRÖNFORS VUONNA 1898 Hugo Alvar Aalto syntyi Zacharias Topelius kuoli Suomen Liikemiesten kauppaopisto perustettiin SUOMEN MAANMITTARI-YHDISTYKSEN AIKAKAUSKIRJAN vuoden 1898 numerossa nimimerkki Krönikööri on pahasti ärsyyntynyt varamaanmittareihin kohdistuneesta pihiydestä: Joskus ennenkin on jo julkisuudessa huomautettu erästä epäkohtaa, joka voi yksityiselle virkamiehelle tuottaa arveluttavia rettelöitä. Tarkoitamme sitä tavatonta säästäväisyyttä, minkä uhriksi maamme varamaamittarit ovat joutuneet. Nämä ylimääräiset […]

Siirry työkalupalkkiin