Kirjoittaja: Jürgen Grönfors

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1905 sisältöä. Maanmittarien tärkeä tapahtuma oli tietysti Suomen Maamittariyhdistyksen viides varsinainen kokous elokuun 7. ja 8. päivänä 1905. Kokouksessa käsitellyt asiat täyttävät lähes kokonaan useamman lehden: Kokouksessa esitetään yhdistyksen toimikunnan kertomus sen toiminnasta ja tili yhdistyksen varain hoitamisesta viimeisestä varsinaisesta kokouksesta lukien sekä keskustellaan seuraavista kysymyksistä: Kun kysymys […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1905 sisältöä. Maata tilattomalle väestölle: Perheniemen kartanon tiluksista litin pitäjässä valtiolle ostetun alueen osittamista varten asetettu komisioni on ehdottanut koko sanotun alueen, joka kaikkiaan käsittää 504,17 hehtaaria peltoa, 249,03 hehtaaria niittyä, 617,18 hehtaaria viljelyskelpoista metsämaata ja 909.40 hehtaaria varsinaista metsämaata ynnä 230,80 hehtaaria joutomaita, jaettavaksi 46 itsenäisen tilan […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1904 numeroissa käsiteltyjä asioita. Nimimerkki Ach.W. kirjoittaa tilojen lohkomisesta ja palstatilan erottamisesta: Yhteiskunnalliset mielipiteet ja niistä johtuva yhteiskunnallinen valtiotoimi pysyivät maassamme viime vuosisadan alkupuoliskolla jotenkin vanhoillisina ja muuttumattomina kaikilla toiminta-aloilla. Maanomistus- ja maanosittamissuhteet eivät suinkaan tehneet tästä mitään poikkeusta. Maanmittausohjesääntö 15. päivältä Toukokuuta 1848 oli suurimmaksi osaksi vain […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1904 numeroissa käsiteltyjä asioita. Uusien mittojen viemisestä kartalle annetaan hyödyllisiä vinkkejä: Mittain ylöspano kartalle harpin ja asteikon avulla on sangen aikaa kuluttavaa ja ikävää työtä. Eipä siis kumma että maamittarit niin meillä kuin muuallakin ovat koettaneet keksiä muita parempia keinoja tätä työtä varten. Tämän aikakauskirjan 1895 vuoden Huhtikuun […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1903 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kolmiomittaukset Lapissa 1903 Kun Suomen yleiskarttaa viime vuosisadan 40-luvulla alettiin laatimaan, oli sitä varten, paitsi tähtitieteellisten ja kolmiomitannollisten pisteiden määräämistä, myöskin koko pohjois-Suomi kartoitettava. Nämät siis lähinnä yleiskarttaa varten aiotut mittaukset tehtiin mittakaavassa 1: 100,000, paitsi Inarin ja Utsjoen pitäjiä, mitkä kartoitettiin mittakaavassa 1: […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1903 sisältöä. Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1903 sisältöä: Käsitellään kysymystä lohkomisasiakirjain kartoittamisesta. Asiasta on Keisarillinen Senaatti 22/5 1903 antanut seuraavan huomattavan päätöksen: Sittenkun lääninmaamittari J. kiertokirjeellä 25. päivältä Lokakuuta 1902 oli kehottanut läänissä työskenteleviä maamittareja 25 pennin karttamerkillä varustamaan kaikki hänelle tarkastettavaksi lähetettäviin tiluslohkomistoimituksiin kuuluvat kartat ja asiakirjat […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Uusi merkittävä kirja ilmestyy på svenska: Om eganderätten till Finlands vatten. Julkaisemalla yllämainitun teoksen on professori J. N. Lang täyttänyt tuntuvan aukon lainopillisessa ja kameraalisessa kirjallisuudessamme. Ensimmäisessä osassa eli johdannossa tehdään selkoa veden taloudellisesta merkityksestä; eri vesioikeusjärjestelmistä, jotka esiintyvät Euroopan sivistysmaiden lainsäädännössä, ja joista suureen osaan roomalainen vesioikeus, periaatteillaan valtion omistusoikeudesta kaikkiin […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN kahdestoista vuosikerta käynnistyi v. 1903 ja sisälsi mm. seuraavaa:. Uusien tilusten haltuunotosta kirjoittaa P. J. Rinkinen: Tuntunee kenties monesta turhanpäiväiseltä ottaa tämä kysymys keskustelun-alaiseksi, sillä pienemmissä jakotoimituksissa ei sen ratkaisemisessa ole juuri sanottavia vaikeuksia, vaan aivan toista on isommissa jakotoimituksissa, joissa tämän seikan johdosta voipi esiintyä melkein voittamattomia esteitä. […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Presisioni-levyplanimetrin teoria. Kun tasapintaisen kuvion rajana on viiva, jota ei tavallisilla yhtälöillä voida esitellä, käytetään sellaisen kuvion pinta-alaa määrättäessä mekaanillisia koneita, kuten esim. planimetriä. Jakamalla kuvio diagrammeihin, voidaan sen pinta-alan arvoa lähetä. Tässä aikakauskirjassa on ollut puhe Coradin presisioni-levyplamimetristä. Kun arv. Kirjoittaja on jättänyt […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti vahvistetun jaon kautta kahdesta tai useammasta yhdistetystä maakirjatalosta muodostettu ja joka siis sisältää osia eri talonnumeroista, nyt voimassa olevan maanosittamisasetuksen mukaan jakaa? Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti vahvistetun jaon kautta kahdesta tai useammasta yhdistetystä maakirjatalosta muodostettu ja joka siis […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kirjelmä siitä, voiko osittamisissa yhdistää eri talonnumerojen osia yhdeksi tilaksi: Ylihallituksen kirje komissiomaanmittari N.N:lle: Sittenkun lääninmaamittari L tarkastaessaan karttaa ja asiakirjoja, jotka kuuluvat Teidän käsittelemiin numeroilla 5629 ja 5629a merkittyihin halkomistoimituksiin 173/480 osalla perintörusthollia N:o 8 ja 179/576 osalla aukmenttitilaa N:o 9 M:n pitäjän […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kyseisenä vuonna käsitellään ammattikunnan piirissä laajasta jakolakia ja sen valmisteilla olevaa asetusta. Asianlaita ilmenee yhdistyksen neljännen varsinaisen kokouksen, joka pidettiin Turussa 12.6.1902, asialistassa. 1) Keskustellaan Lainvalmistelukunnan ehdotuksesta jakoasetukseksi. 2) Onko lohkomisen kautta syntyneillä tiloilla osa jakokunnan yhteisiin tiluksiin? 3) Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Toimitussihteeri Hagan on kaivanut tietoja ”Zeitschrift für Vermessungswesen” -lehdestä Preussin yksityisistä maanmittareista mm. seuraavasti: Paitsi vakinaisia valtion viroissa olevia sekä kaupunkien ja kuntien palkkaamia maamittareja on useissa Saksan valtioissa, niinpä Preussissakin, suuri joukko maamittareja, jotka elävät kokonaan yksityistöistä saamillaan ansioilla. Noin 30 vuotta sitten […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Uudenmaan läänin maamittarien iltamassa 21. viime Maaliskuuta keskusteltiin siitä, että onko tiluslohkomisen kautta syntyneillä lohkotiloilla osaa yhteisiin maihin. Alustaja, varamaamittari N. Järnefelt, katsoi luonnolliseksi, että lohkotilaa, joka kaikissa muissa suhteissa, kuten verojen vähenemisessä ja lisäämisessä, on samain lakien alainen kuin muut manttaaliin pannut tilat […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Aikakauskirjan päätoimittaja Otto Savander raportoi Ruotsin maanmittareiden yleisestä kokouksesta: ”Vaikka maanmittauslaitoksen kehitys meillä, maamme tultua Ruotsista erotetuksi, onkin käynyt omaa suuntaansa, niin on meillä tätä alaa koskevalla lainsäädännöllä vielä niin paljon yhtäläisyyttä ruotsalaisen lainsäädännön kanssa, että lienee opettavaa tehdä selkoa tärkeimmistä niistä kysymyksistä mitkä […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. I. Meurman kirjoittaa pitkästi koulutuksesta ja opettajakunnan näkemyksistä Polyteknisessä Opistossa: Ylihallituksessa auskultanttitutkintoja suoritettaessa on tultu huomaamaan ettei opetus Polyteknisen opiston maanmittaus-ammattikoulussa ole ollut sillä kannalla että maamittareiksi aikovalta siellä olisivat voineet saada vastaista toimintaansa varten riittävää ajan vaatimusten mukaista tieteellistä opetusta, johon Ylihallitus on […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Maanjako-oikeusasiaa käsiteltiin maanmittariyhdistyksen kokouksessa herra I. Meurmannin laatiman lausunnon perusteella: Tunnettu on nimittäin, että on paraillaan tekeillä uusi jakoasetus, jossa myöskin oikeudenkäyntijärjestys maanjakoasioissa lopullisesti on määrättävä, ja maamittarikunta, joka yleensä kiitettävällä tavalla on seurannut aikaansa ja ilmaissut mielipiteensä tekeillä olevista uudistuksista sen toimipiiriin kuuluvilla […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1899 numerossa käsiteltyjä asioita. Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käydään laajaa keskustelua yhteisen paikan jaosta. Asiasta alusti herra Bergman: Voidakseni selvemmin vastata tähän kysymykseen, arvelen tarpeelliseksi ryhmittää kysymyksenalaiset paikat kahteen lajiin, nimittäin: l:ksi) Sellaiset paikat, jotka ovat alkuperäiseen tarkoitukseensa yhä edelleenkin tarpeelliset; ja 2:ksi) Sellaiset paikat, joita syystä tai toisesta […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1899 numerossa käsiteltyjä asioita. Maan arvon määrittäminen on tarpeen maita jaettaessa uudelleen maanomistajien välillä tai erilaisissa halkomistoimenpiteissä. Asia on laajasti esillä SMYA:ssa ja yhdistyksen kolmannessa kokouksessa. Asiaa käsitellään erilaisin tuottoarvolaskelmin ja esimerkein. Esille otetaan myös maanviljelijöiden tavat ja tuntemukset. Maanmittausasetus v. 1848 säätää että korkein jyväluku on 10, […]

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1899 numerossa nimimerkki I.M. esittelee Homografin. Homografi-määritystä ei tahdo löytyä oikein nykyisistä hakemistoista, mutta tällainen juttu se oli: Täten nimittää insinööri Sev. Sjöstrand Tukholmassa konstrueraamaansa uutta konekalua kaikenlaisten piirustusten, karttain ja kuvain kopioimista sekä pienentämistä ja suurentamista varten, joka konekalu hiljakkoin on ilmestynyt kauppaan ja jota Suomessa pääasiamiehenä […]

VUONNA 1889 Espanjalaisvalta Kuubassa päättyi Espanjan ja Yhdysvaltain sota päättyi rauhan­sopimukseen Helmikuunn manifesti – ­ensimmäinen sortokausi alkoi Suomessa Felix Hoffmann patentoi aspiriinin. Suomen Maamittari-Yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1899 numerossa esittelee Emil Wichmann seikkaperäisessä jutussaan toimikunnan mietintöä seuraavasti: Noin kuudettakymmentä vuotta sitten kun tilallisille Ylitornion pitäjässä isossa jaossa annettiin tiluksia, ei metsällä näissä seuduin ollut mitään myyntiarvoa […]