Talonnumeron yhdistäminen, osittaminen ja iltamat

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kirjelmä siitä, voiko osittamisissa yhdistää eri talonnumerojen osia yhdeksi tilaksi: Ylihallituksen kirje komissiomaanmittari N.N:lle: Sittenkun lääninmaamittari L tarkastaessaan karttaa ja asiakirjoja, jotka kuuluvat Teidän käsittelemiin numeroilla 5629 ja 5629a merkittyihin halkomistoimituksiin 173/480 osalla perintörusthollia N:o 8 ja 179/576 osalla aukmenttitilaa N:o 9 M:n pitäjän […]

Jakoasetusta ja omistus­oikeuksia

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kyseisenä vuonna käsitellään ammattikunnan piirissä laajasta jakolakia ja sen valmisteilla olevaa asetusta. Asianlaita ilmenee yhdistyksen neljännen varsinaisen kokouksen, joka pidettiin Turussa 12.6.1902, asialistassa. 1) Keskustellaan Lainvalmistelukunnan ehdotuksesta jakoasetukseksi. 2) Onko lohkomisen kautta syntyneillä tiloilla osa jakokunnan yhteisiin tiluksiin? 3) Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti […]

Preussin maanmittarit ja pulpetti

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Toimitussihteeri Hagan on kaivanut tietoja ”Zeitschrift für Vermessungswesen” -lehdestä Preussin yksityisistä maanmittareista mm. seuraavasti: Paitsi vakinaisia valtion viroissa olevia sekä kaupunkien ja kuntien palkkaamia maamittareja on useissa Saksan valtioissa, niinpä Preussissakin, suuri joukko maamittareja, jotka elävät kokonaan yksityistöistä saamillaan ansioilla. Noin 30 vuotta sitten […]

Wiipurin järjestelyä ja oikeuden merkittävä päätös

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Pienenä tietoina kerrotaan seuraavaa: Sittenkun kysymys oli noussut täydellisen rakennusjärjestelmän vahvistamisesta Wiipurin kaupungin ulkoreunalla oleville taajaväkisille maalaisyhdyskunnille ja maamittari määrätty sitä varten tekemään alueen asemapiirrosta ja laatimaan rakennusjärjestelmä-ehdotusta sille, on Keis. Senaatti 10. viime Heinäkuuta muun muassa Maanmittaus-ylihallituksen ehdotuksesta tämän työn suhteen päättänyt: että […]

Lohkotilan osuus yhteisiin maihin ja kirjallisuutta

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Uudenmaan läänin maamittarien iltamassa 21. viime Maaliskuuta keskusteltiin siitä, että onko tiluslohkomisen kautta syntyneillä lohkotiloilla osaa yhteisiin maihin. Alustaja, varamaamittari N. Järnefelt, katsoi luonnolliseksi, että lohkotilaa, joka kaikissa muissa suhteissa, kuten verojen vähenemisessä ja lisäämisessä, on samain lakien alainen kuin muut manttaaliin pannut tilat […]

Maankäyttö 120 vuotta sitten: Ruotsin maanmittarit

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Aikakauskirjan päätoimittaja Otto Savander raportoi Ruotsin maanmittareiden yleisestä kokouksesta: ”Vaikka maanmittauslaitoksen kehitys meillä, maamme tultua Ruotsista erotetuksi, onkin käynyt omaa suuntaansa, niin on meillä tätä alaa koskevalla lainsäädännöllä vielä niin paljon yhtäläisyyttä ruotsalaisen lainsäädännön kanssa, että lienee opettavaa tehdä selkoa tärkeimmistä niistä kysymyksistä mitkä […]

Polyteknisessä opistossa erimielisyyksiä

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. I. Meurman kirjoittaa pitkästi koulutuksesta ja opettajakunnan näkemyksistä Polyteknisessä Opistossa: Ylihallituksessa auskultanttitutkintoja suoritettaessa on tultu huomaamaan ettei opetus Polyteknisen opiston maanmittaus-ammattikoulussa ole ollut sillä kannalla että maamittareiksi aikovalta siellä olisivat voineet saada vastaista toimintaansa varten riittävää ajan vaatimusten mukaista tieteellistä opetusta, johon Ylihallitus on […]

Kylä, ennakkomaksu ja inverssiluku

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Museotoimikunta

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Maanmittausalan menneiden asioiden tallentaminen alkoi siitä, kun Maanmit­tauslaitos piti 300-vuotisjuhliaan v. 1933. Juhlan yhteyteen oli pystytetty näyttely, johon oli kerätty alan vanhempaa esineistöä. Esineistö varastoitiin ja sittemmin Geodeettien kerho jatkoi Olavi Siikaniemen johdolla aineiston keräilyä. Keräilyn tulokset tallennettiin odottamaan parempia aikoja. Aikaa kului, kunnes Helsingin kaupunki luovutti 1960-luvun lopulla kaupungin vanhan vesilaitoksen […]

Maanjako-oikeudesta

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Maanjako-oikeusasiaa käsiteltiin maanmittariyhdistyksen kokouksessa herra I. Meurmannin laatiman lausunnon perusteella: Tunnettu on nimittäin, että on paraillaan tekeillä uusi jakoasetus, jossa myöskin oikeudenkäyntijärjestys maanjakoasioissa lopullisesti on määrättävä, ja maamittarikunta, joka yleensä kiitettävällä tavalla on seurannut aikaansa ja ilmaissut mielipiteensä tekeillä olevista uudistuksista sen toimipiiriin kuuluvilla […]

Yhteisen paikan jako

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1899 numerossa käsiteltyjä asioita. Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käydään laajaa keskustelua yhteisen paikan jaosta. Asiasta alusti herra Bergman: Voidakseni selvemmin vastata tähän kysymykseen, arvelen tarpeelliseksi ryhmittää kysymyksenalaiset paikat kahteen lajiin, nimittäin: l:ksi) Sellaiset paikat, jotka ovat alkuperäiseen tarkoitukseensa yhä edelleenkin tarpeelliset; ja 2:ksi) Sellaiset paikat, joita syystä tai toisesta […]

Jyvitys

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1899 numerossa käsiteltyjä asioita. Maan arvon määrittäminen on tarpeen maita jaettaessa uudelleen maanomistajien välillä tai erilaisissa halkomistoimenpiteissä. Asia on laajasti esillä SMYA:ssa ja yhdistyksen kolmannessa kokouksessa. Asiaa käsitellään erilaisin tuottoarvolaskelmin ja esimerkein. Esille otetaan myös maanviljelijöiden tavat ja tuntemukset. Maanmittausasetus v. 1848 säätää että korkein jyväluku on 10, […]

Homografi

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1899 numerossa nimimerkki I.M. esittelee Homografin. Homografi-määritystä ei tahdo löytyä oikein nykyisistä hakemistoista, mutta tällainen juttu se oli: Täten nimittää insinööri Sev. Sjöstrand Tukholmassa konstrueraamaansa uutta konekalua kaikenlaisten piirustusten, karttain ja kuvain kopioimista sekä pienentämistä ja suurentamista varten, joka konekalu hiljakkoin on ilmestynyt kauppaan ja jota Suomessa pääasiamiehenä […]

Maankäyttö 120 vuotta sitten: Alamainen ­mietintö Ylitornion ­pitäjän ­metsäsuhteista

VUONNA 1889 Espanjalaisvalta Kuubassa päättyi Espanjan ja Yhdysvaltain sota päättyi rauhan­sopimukseen Helmikuunn manifesti – ­ensimmäinen sortokausi alkoi Suomessa Felix Hoffmann patentoi aspiriinin. Suomen Maamittari-Yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1899 numerossa esittelee Emil Wichmann seikkaperäisessä jutussaan toimikunnan mietintöä seuraavasti: Noin kuudettakymmentä vuotta sitten kun tilallisille Ylitornion pitäjässä isossa jaossa annettiin tiluksia, ei metsällä näissä seuduin ollut mitään myyntiarvoa […]

Maanmittausalan edistämissäätiö

JÜRGEN GRÖNFORS Apurahoja on jaettu vuosina 2006–2018 yhteensä 124 000 euroa. Erilaisista rahastoista rekisteröityyn säätiöön Maanmittausinsinöörien Liiton (MIL) haltuun ja hallintaan oli vuosien kuluessa siirtynyt erilaisten keräilyjen tai tapahtumien seurauksena ns. rahastoja, joiden käyttötapaa ei ollut saatu ratkaistua: • Matts Wilhelm Gullin muistorahasto. Rahasto oli syntynyt, kun maanmittarit keräsivät Gullille rahaa kiitoksena hänen laatimastaan lausunnosta […]

Maanmittausta tallentamassa: Skanneri museoon

JÜRGEN GRÖNFORS MUSEOTOIMIKUNNAN TOIMESTA on maanmittausalan kojeita, laitteita, karttoja ja kirjallisuutta kirjattu rekistereihin jo vuosia. Kirjaamista on tehty jo niin kauan, että kohta alkaa epäillä, onko rekisteröintijärjestelmä niin vanha, että sitä ei voi lukea kuin vanhoilla ohjelmilla. No, digitointia on kuitenkin jatkettu. Vanhoja valokuvia on alettu skannata jo joitakin vuosia sitten ja työ etenee hyvää […]

Maanmittausta tallentamassa: Painokivi

JÜRGEN GRÖNFORS Aikanaan käytettiin karttojen painamiseen kiviä. Tällaisen kiven kaivertaminen painolaataksi kesti toista vuotta, joten ne olivat aikanaan varsin arvokkaita. Maanmittauslaitoksessa oli huoli kivien menettämisestä kevään 1918 konfliktin aikana: ”Tuntuvampi vahinko on Maanmittaushallitukselle koitunut kuitenkin sen kautta, että punaiset, murtauduttuaan Lilius & Hertzberg O.Y:n kirjapainon varastokellariin, jossa Maanmittaushallituksen karttakiviä on säilytetty, ovat sieltä ottaneet haltuunsa […]

Maankäyttö 120 vuotta sitten: Kuvernöörin ­toimitus ja ­säätiön siemen

VUONNA 1898 USS Maine räjähti ja ­upposi Havannan ­satamassa ­tuntemattomasta ­syystä. Surmansa sai 266 ­Yhdysvaltain sotilasta. Tapaus oli yksi syy Yhdysvaltain sodanjulistukselle Espanjalle. Apteekkari Caleb Bragham valmisti ensimmäisen kerran Pepsi Cola -juoman. Perustettiin koripalloseura Uudenmaan Korihait. Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1898 numerossa käsitellään maanjako-oikeuden oikeutta perua kuvernöörin määräämä toimitus. Nimimerkki i – s – n kirjoittaa […]

Maankäyttö 120 vuotta sitten: Säästäväisyyttä ja oppiohjelman muutoksia

JÜRGEN GRÖNFORS VUONNA 1898 Hugo Alvar Aalto syntyi Zacharias Topelius kuoli Suomen Liikemiesten kauppaopisto perustettiin SUOMEN MAANMITTARI-YHDISTYKSEN AIKAKAUSKIRJAN vuoden 1898 numerossa nimimerkki Krönikööri on pahasti ärsyyntynyt varamaanmittareihin kohdistuneesta pihiydestä: Joskus ennenkin on jo julkisuudessa huomautettu erästä epäkohtaa, joka voi yksityiselle virkamiehelle tuottaa arveluttavia rettelöitä. Tarkoitamme sitä tavatonta säästäväisyyttä, minkä uhriksi maamme varamaamittarit ovat joutuneet. Nämä ylimääräiset […]

Maanmittarit vuonna 1918

JÜRGEN GRÖNFORS
Kevät vuonna 1918 oli eräs Suomen väkivaltaisimpia ja vaikeimpia aikoja. Miten maanmittarit silloin toimivat?

Vuoden 1918 tapahtumissa maanmittarien käyttäytymistä ohjasi merkittävästi varmastikin se, että maanmittarit olivat virkamiehiä joko valtion tai kuntien palveluksessa. He harjoittivat näin julkista valtaa ja sovelsivat olemassa olevaa lainsäädäntöä.

Historiatietojen mukaan kevät 1918 oli kauheaa aikaa Suomessa. Suomen Maanmittari-Yhdistyksen Aikakauskirja (SMYA) ilmestyi kuitenkin seitsemänä lehtenä ja käsitteli pääosin normaaleja maanmittausalan teemoja. Aikansa tapahtumia heijastivat kuitenkin jo alkuvuodesta jotkin jutut, joissa otettiin kantaa vallitsevaan poliittiseen tilanteeseen. Myöhemmin lehteen kerättiin lääneittäin kertomuksia kokemuksista.

Ensimmäinen juttu aiheella ”Maanmittaustoimi ja nykyaika” ilmestyi SMYA:n toisessa numerossa. Juttu oli päivätty 21.3.1918 ja se oli ilmeisesti lehden toimituksen laatima, koska jutun kirjoittajaa ei ollut mainittu. Jutussa todetaan mm.:

Työväen johto on ilmeisesti pettänyt työväen. Se oli jo pitemmän aikaa menettelyllään suoranaisesti estänyt kaiken tuloksellisen työn eduskunnassa ja julkisessa elämässä. Samalla kun edistysmieliset niin meillä kuin muuallakin koettivat lainsäädännöllisten uudistuksien kautta viedä oloja eteenpäin ja aikaansaada pysyvää edistystä, valmisti meidän sosialistijohtomme vallankumousta ja olojen täydellistä mullistusta. – Sanoiko se tämän edes aikanaan työväelle? – Ei! Se petti sen siinäkin. Koko yhteiskuntamme liitteet ovat natisseet tämän vallankumouksen käsissä. Ja silloin kuin tätä kirjoitetaan, ei asema vielä ole lopullisesti selvitetty. Mutta meidän yhteiskuntamme on selviytyvä asiasta. Se ei voi hajota ja mennä nurin. Se päinvastoin kukistaa myös sen sosialistijohdon harjoittaman sorron, joka sitä on painajaisena painanut. Se kääntää tuon johdon valmistaman vallankumouksen itseään sosialistijohtoa vastaan. Se vie koko meidän yhteiskuntamme vapauteen ja edistykseen. Joku kysynee, mitä kaikella tällä on tekemistä maanmittaustoimen kanssa? On paljon! Sillä on luonnollista, että vasta nyt, kun meidän oloissamme vallinnut sosialistijohdon pakkovalta on saatu kukistetuksi, niissä päästään tarpeellisella voimalla todelliseen luovaan työhön. Ainoastaan kiinnittämällä ensin huomion niihin vapaan toiminnan esteisiin, jotka viime viikkojen suuret tapahtumat ovat poistaneet, voimme saada oikean kuvan sen edistyksen monipuolisuudesta ja ripeydestä, joka meillä on lähiaikoina odotettavissa. Ja niinikään vasta noiden seikkojen tarkastaminen antaa meille oikean kuvan siitä hengestä ja suunnasta, jossa tuo edistys tulee kulkemaan. Sosialistijohdon vallankaappausyrityksen kukistaminen on nimittäin tehnyt täydellisen lopun siitä venäläisestä veljeilystä, johon osa meidän kansaamme ja erityisesti tuo sama sosialistinen johto viime aikoina teki itsensä syypääksi.
– –
Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet meidän suuren agraarireformimme, erityisesti torppariolojen järjestämisen välttämättömyyden entistä selvemmin. Monet niistä, jotka sitä vielä joku aika sitten vastustivat, ovat saaneet kouraantuntuvalla tavalla itse kokea sen tarpeellisuuden. Onkin odotettavissa, että sitä koskeva lainsäädäntö saadaan viipymättä aikaan. Ja silloin alkaa sen toteuttaminen, joka suurelta osaltaan on maanmittarikunnan suoritettava. On odotettavissa, että tämä meidän ”talonpoikain vapauttaminen” saa meillä aikaan entistä suuremman maatalouden sekä muunkin taloudellisen elämän nousun, samoin kuin muiden maiden agraarireformit ovat niissä aikoinaan saaneet aikaan.

Lue lisää about Maanmittarit vuonna 1918

Maanmittausta tallentamassa: Transversaaliskaala

Maanmittarin perustehtävä oli ainakin ennen maan mittaaminen. Ja ellei sitä tehnyt ilmakuvalta niin oli mentävä maastoon. Kun sinne sitten mentiin ja mittauksia piti suorittaa, niin oli tärkeää, että välineet olivat kenttäkelpoisia ja niitä jaksoi kantaa mukanaan. Parhaimmillaan karttalaukkuunsa sai mahdutettua kaikki oleelliset välineet ja ne jaksoi vielä raahata pitempiäkin matkoja. Karttalaukkuun piti saada mahtumaan prisma, […]

Maankäyttö 120 vuotta sitten: Maan­erottelusta ja maarekisteri­otteista

VUONNA 1898 Joshua Slocum purjehti ensimmäisenä ihmisenä maapallon ympäri Turkkilaiset tappoivat  700 kreikkalaista ja 15 englantilaista Iraklionissa Kreikassa. Tapaus johti Kreetan valtion (1898–1913) syntyyn. Filippiinit, Guam ja Puerto Rico siirtyivät Yhdysvaltain alaisuuteen. Kuuba itsenäistyi. Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1898 numerossa selvittää maanerotteluun liittyviä ongelmia nimimerkki H. H. seuraavasti: Vertaamalla 17 ja 24 §§ armollisessa asetuksessa maatilojen osittamisesta […]

Siirry työkalupalkkiin